Tilastouutiset 2010
(22.12.2010)
Lasten päivähoito 2009
Suomessa oli 218 000 lasta päivähoidossa vuonna 2009. Kaikkiaan 62 prosenttia suomalaisista 1–6-vuotiaista lapsista oli joko kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisessä päivähoidossa.
Suurin osa päivähoidossa olleista lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa. Kelan maksaman yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osuus oli 8 prosenttia.
Enemmistö päivähoidossa olevista lapsista hoidettiin päiväkodeissa.
Lue lisää lasten päivähoidosta
(21.12.2010)
Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta ja päiväkirurgia 2009
Somaattisessa erikoissairaanhoidossa oli vuoden 2009 aikana n. 650 000 potilasta. Määrä on pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun. Päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä vuonna 2009 oli n. 876 000. Hoitojaksojen määrä on laskenut kuusi prosenttia vuodesta 2005. Hoitopäivien määrä oli lähes 3,5 miljoonaa, jossa laskua vuodesta 2008 oli neljä prosenttia.
Kirurgia on potilaiden ja hoitojaksojen määrällä mitattuna selvästi suurin erikoisala. Hoitopäivissäkin se on pysynyt suurimpana erikoisalana. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien väheneminen johtuu osittain siitä, että terveyskeskusten sairaalat ovat muuttaneet tilastointikäytäntöään viime vuosien aikana niin, että aiemmin sisätautialan potilaaksi kirjatut potilaat kirjataan nykyisin yleislääketieteen potilaaksi. Nämä eivät näy somaattisen erikoissairaanhoidon tiedoissa. Sisätautien hoitojaksojen ja hoitopäivien merkittävä lasku johtunee osaksi myös siitä, että aiempaa enemmän tämän alan potilaita on pyritty hoitamaan perusterveydenhuollossa.
Lue lisää somaattisesta erikoissairaanhoidosta
(21.12.2010)
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2009
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon vuodeosastoilla hoidettiin vuonna 2009 yhteensä 152 605 potilasta ja heillä oli vuoden 2009 aikana 6,8 miljoonaa hoitopäivää, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Potilaiden määrä lisääntyi prosentin vuodesta 2008. Keskimääräinen hoitoaika pysyi samana ja oli 28,0 päivää.
Potilaiden keskimääräinen ikä oli 75 vuotta. Kymmenessä vuodessa potilaiden keskimääräinen ikä on noussut kahdella vuodella. Miesten osuus potilaista oli 41 prosenttia ja hoitopäivistä 34 prosenttia.
Yli puolet (63 %) hoitopäivistä muodostui pitkäaikaisista hoidoista. Psykiatrian ja verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat noin puolet kaikista hoitopäivistä.
Lue lisää terveyskeskusten vuodeosastohoidosta
(17.12.2010)
Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden määrä lisääntyi nopeasti vuonna 2009
Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä väheni koko 2000-luvun alun, mutta suunta muuttui vuonna 2009, jolloin kotitalouksien määrä lisääntyi noin 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2009 toimeentulotukea myönnettiin lähes 239 000 kotitaloudelle ja 378 000 henkilölle. Maamme väestöstä 7,1 prosenttia sai toimeentulotukea. Suurin lisäys kohdistui nuoriin 18–29-vuotiaisiin aikuisiin, joiden määrä toimeentulotuen asiakkaissa lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 20 prosenttia ja uusien asiakkaiden osalta yli 40 prosenttia.
Vuonna 2009 toimeentulotuen menot olivat 615 miljoonaa euroa, missä oli lisäystä edelliseltä vuodelta 17 prosenttia. Menot ovat lisääntynet vuodesta 2005 lähtien reaalisesti 30 prosenttia. Kehitys heijastaa toimeentulotuen muodostumista saajilleen yhä pitkäaikaisemmaksi tukimuodoksi.
Lue lisää toimeentulotuesta
(15.12.2010)
Alkoholioloissa on merkkejä myönteisestä kehityksestä
Uusimman Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2009 alkoholin kulutus ja useat alkoholin käyttöön liittyvät haitat vähenivät. Alkoholin kulutus väheni 2 prosenttia edellisvuodesta ja oli 10,2 litraa sataprosenttiseksi muutettua alkoholia asukasta kohti. Terveydenhuollossa hoidettujen alkoholisairauksien määrä väheni ja myös päihdehuollon laitosten asiakasmäärä laski selvästi. Rattijuopumukset ja kuolemaan johtaneet alkoholionnettomuudet ovat vähentyneet. Valtion alkoholista saamat verotulot kasvoivat ja olivat noin 2 miljardia euroa.
Lue lisää Päihdetilastollisesta vuosikirjasta
(10.12.2010)
Synnytyksen kivunlievitys on toteutunut kattavasti
Vuosina 2008–2009 alakautta synnyttäneistä vähintään yhtä kivunlievitystä sai 90 prosenttia kaikista ja 96 prosenttia ensimmäistä kertaa synnyttävistä. Epiduraalipuudutus on lisääntynyt nopeasti, myös pienissä sairaaloissa. Yliopistosairaaloissa synnyttäneistä epiduraalipuudutuksen saaneiden osuus oli kuitenkin korkein: kaikista alakautta synnyttäneistä 55 prosenttia ja ensisynnyttäjistä 79 prosenttia. Vastaavat luvut olivat 34 prosenttia ja 71 prosenttia sairaaloissa, joissa hoidettiin alle 750 synnytystä vuodessa.
Lue lisää synnyttäjistä ja synnytystoimenpiteistä
(30.11.2010)
Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö naisvaltaista
Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen työskenteli 244 400 henkilöä vuonna 2009. Naisia heistä oli yli 90 prosenttia. Ala on ollut naisvaltaista jo useita vuosikymmeniä eikä muutosta tässä suhteessa ole tapahtunut.
Henkilöstön iän keskiarvo oli vuonna 2009 hieman alle 45 vuotta. Viimeisten vuosien aikana keskiarvoiän nousu on hidastunut mutta runsas viidennes eli noin 55 000 henkilöä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 67 vuoden iän. Sairaanhoitajat ja lastentarhaopettajat olivat nuorimpia ammattiryhmiä.
Lue lisää kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöstä
(26.11.2010)
Lastensuojelu 2009
Pitkään jatkunut sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrän kasvu kääntyi lievään laskuun. Kiireellisten sijoitusten määrä kuitenkin lisääntyi edelleen. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 16 643 lasta ja nuorta.
Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä jatkoi edelleen kasvuaan. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä 70 753 lasta ja nuorta.
Lue lisää lastensuojelusta
(27.10.2010)
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2009
Vuoden 2009 lopussa vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä oli yhteensä 42 802 asiakasta, mikä oli 4,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ikääntyneille tarkoitettujen sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen yhteenlaskettu asiakasmäärä on noussut noin 29 prosenttia kuluvalla vuosikymmenellä. Näitä palveluja saavien ikääntyneiden suhteellinen osuus on kuitenkin säilynyt ennallaan. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneistä laitos- ja asumispalveluja saaneiden osuus on ollut koko 2000-luvun ajan noin 10 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Ikääntyneille tarkoitettujen sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen rakenne on muuttunut kuluvan vuosikymmenen aikana. Tehostettua palveluasumista saaneiden asiakkaiden määrä ja osuus on jatkuvasti kasvanut. Samaan aikaan vanhainkotien ja tavallisen palveluasumisen asiakasmäärät ovat pienentyneet.
Asiakasmäärät ovat lisääntyneet myös kehitysvammaisten ja psykiatrian asumispalveluissa sekä alle 65-vuotiaille tarkoitetuissa asumispalveluissa. Psykiatrian asumispalveluissa oli vuoden 2009 lopussa yli 7 100 asiakasta ja kehitysvammaisten asumispalveluissa noin 8 500 asiakasta.
Lue lisää sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluista
(25.10.2010)
Raskaudenkeskeytysten määrä pysyi vuonna 2009 vakaana
Raskaudenkeskeytysten määrä jatkoi lievää laskuaan vuonna 2009. Keskeytyksiä tehtiin 10 427, noin 20 keskeytystä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luku on kuitenkin selkeästi pienempi kuin 2000-luvun puolessa välissä, jolloin keskeytyksiä tehtiin noin seitsemän prosenttia enemmän. Raskaudenkeskeytysten määrä onkin laskenut 2000-luvun loppupuolella melko tasaisesti, mikä johtuu pääasiallisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten selkeästä vähenemisestä.
Lue lisää raskaudenkeskeytyksistä
(21.10.2010)
Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2009
Vuonna 2009 oli noin 26 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä. Terveyskeskuskäyntejä oli 2,4 % enemmän kuin vuonna 2008. Terveyskeskuskäyntien määrää lisäsi erityisesti vuoden lopulla epidemiaksi kehittynyt sikainfluenssa, eli influenssa A(H1N1), sekä väestön rokottaminen influenssaa vastaan. Asukasta kohden käyntejä oli 4,9.
Lue lisää perusterveydenhuollon avohoitokäynneistä terveyskeskuksissa
(12.10.2010)
Synnytykset ja vastasyntyneet 2009
Vuonna 2009 oli 59 921 synnytystä. Kaikista synnyttäjistä 18,7 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä. Joka neljäs helsinkiläinen synnyttäjä oli täyttänyt 35 vuotta. Kainuun sairaanhoitopiirissä heitä oli vajaat 14 prosenttia.
Lue lisää synnytyksistä ja vastasyntyneistä
(12.10.2010)
Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2009
1,9 miljoonaa suomalaista käytti terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluja vuonna 2009. Suun terveydenhuollon käyntejä oli noin viisi miljoonaa.
Lue lisää suun terveydenhuollosta
(28.9.2010)
Yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä kasvoi vuonna 2009
Vuonna 2009 oli yksityisiä sosiaalipalvelutoimintayksiköitä 4272. Toimintayksiköiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 208:lla (5,1 %). Yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja vuonna 2004 lähes 3 300, kun niitä nyt on jo lähes 4 300.
Yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (785 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia toimintayksiköitä (667). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (609 toimintayksikköä) ja lasten päiväkodit (603 toimintayksikköä). Lisäksi yksityiset palveluntuottajat tuottivat muun muassa päihdehuollon palveluja, työ- ja päivätoimintaa, ensi- ja turvakotitoimintaa sekä ikääntyneiden ja vammaisten laitoshoitoa.
Lue lisää yksityisistä sosiaalipalveluista
(14.9.2010)
Puolet päihdehuollon huumeasiakkaista hakeutui hoitoon opiaattien vuoksi
Opiaattien käyttäjien osuus päihdehoitoon hakeutuneiden huumeiden käyttäjien keskuudessa on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Opiaattien vuoksi hoitoon hakeutuneiden osuus kasvoi edelleen vuonna 2009 ja ne olivat yleisin hoitoon hakeutumiseen johtanut ensisijainen ongelmapäihde. Pääosa opiaattien käytöstä oli buprenorfiinin ongelmakäyttöä.
Lue lisää päihdehuollon huumeasiakkaista
(30.6.2010)
Sairaaloiden tuottavuudessa eroja
Sairaaloiden välillä on edelleen tuottavuuseroja. Tuottavimmat yliopistosairaalat vuonna 2008 olivat Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS) ja Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS). Reumasäätiön sairaalan tuottavuus oli vielä näitä sairaaloita parempi. Yliopistollisten sairaaloiden väliset suurimmat tuottavuuserot vuonna 2008 olivat 14 prosenttia. Keskussairaaloissa ja muissa sairaaloissa tuottavuuserot olivat yliopistosairaaloita korkeammat.
Lue lisää sairaaloiden tuottavuudesta
(22.6.2010)
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Maan 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 11,4 prosenttia oli marraskuun 2009 lopussa säännöllisen kotihoidon asiakkaina. Marraskuussa 2009 kotihoidon laskennan piirissä oli kaikkiaan 88 950 asiakasta. Asiakkaista 65 383 oli säännöllisen kotihoidon asiakkaita.
Lue lisää säännöllisestä kotihoidosta
(17.6.2010)
Ulkomaalaisten osuus kasvanut sosiaali- ja terveydenhuollossa 2000-luvulla
Ulkomaalaistaustaisten osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen ammateissa on kasvanut 2000-luvulla. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2007 ja vuoden 2008 alussa heitä oli hieman alle 10 000. Osuus oli 2,8 prosenttia alan koko työvoimasta. Ulkomaan kansalaisia heistä oli vielä vähemmän - 4 400 eli 1,3 prosenttia.
Suomalaisia lääkäreitä on ulkomailla suurin piirtein saman verran kuin Suomessa on ulkomaalaisia lääkäreitä. Ulkomaalaisia lääkäreitä oli Suomessa vuoden 2008 alussa lähes 870 ja suomalaisia ulkomailla 880. Ulkomaalaisia sairaanhoitajia on Suomessa huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisia sairaanhoitajia on ulkomailla. Suomalaisia sairaanhoitajia oli ulkomailla lähes 3 800, mutta Suomessa ulkomaalaisia vain noin 950.
Lue lisää sosiaali- ja terveydenhuollon ulkomaalaisesta henkilöstöstä
(7.6.2010)
Sovitteluun tuotiin lähes 12 000 rikos- ja riita-asiaa vuonna 2009
Rikos- ja riita-asioiden sovittelukäsittelyyn tuotiin yhteensä 11 880 rikosta ja riita-asiaa vuoden 2009 aikana. Tapausmäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 %. Sovittelun piiriin on onnistuttu saamaan erityisesti nuoria rikoksen tekijöitä. Kaikista sovitteluun osallistuvista rikosten ja riita-asioiden tekijöistä vajaat puolet (47 %) oli alle 21-vuotiaita.
Lue lisää rikosten ja riita-asioiden sovittelusta
(3.6.2010)
Alkoholijuomien hinnat nousivat yli 6 prosenttia vuonna 2009
Alkoholijuomien hinnat nousivat keskimäärin 6,4 prosenttia vuonna 2009. Eniten nousivat viinojen, väkevien viinien ja keskioluen hinnat. Hintojen nousuun vaikuttivat vuoden 2009 tammikuussa ja lokakuussa tehdyt alkoholiveron korotukset. Molemmilla kerroilla veroa korotettiin kymmenen prosenttia. Veronkorotuksista huolimatta alkoholijuomien reaalihinnat olivat edelleen keskimäärin 5,6 prosenttia matalammalla tasolla kuin alkoholiveron alennusta edeltävänä vuonna 2003.
Lue lisää alkoholijuomien hintakehityksestä
(2.6.2010)
Vuoden 2008 terveydenhuollon menot pysyivät reaalisesti edellisvuoden tasolla
Suomen terveydenhuollon kokonaismenot olivat 15,5 miljardia euroa vuonna 2008. Inflaatio huomioon ottaen menot pysyivät vuoden 2007 tasolla. Asukasta kohden terveydenhuolto maksoi keskimäärin 2908 euroa. Valtion rahoittama osuus terveydenhuollon menoista on kasvanut vuodesta 2003 alkaen.
Lue lisää terveydenhuollon menoista
(27.5.2010)
Yksityisessä terveydenhuollossa 16,7 miljoonaa käyntiä
Yksityisiä terveydenhuollon palveluja antavia toimipaikkoja oli vuonna 2007 lähes 6 800. Eniten oli fysioterapiaa antavia toimipaikkoja, seuraavaksi yleisimpiä toimintamuotoja olivat erikoislääkärin vastaanottotoiminta sekä työterveyshuolto. Useimmat palvelujen tuottajat ja niiden toimipaikat olivat monitoimialaisia.
Yksityissektorille tehtiin vuonna 2007 terveydenhuollon avohoitokäyntejä noin 16,7 miljoonaa. Yksityissektorin käyntien osuus kaikista avohoitokäynneistä oli 31 prosenttia.
Lue lisää yksityisistä terveyspalveluista
(18.5.2010)
Hammasimplantit Suomessa 2008
Suomessa asennettiin vuonna 2008 lähes 18 000 hammasimplanttia. Asennusten määrä on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hammasimplantteja käytetään puuttuvat hampaan korjaamiseen.
Eniten hammasimplantteja asennetaan 50–59-vuotiaille naisille ja 60–69-vuotiaille miehille. Implanttien asennukseen liittyvät komplikaatiot ovat viime vuosina vähentyneet. Vuonna 2004 raportoitiin jokin primäärikomplikaatio noin 1,5 prosentissa primäärileikkauksista, mutta vuonna 2008 raportoitujen komplikaatioiden määrä oli laskenut noin 0,5 prosentin tasolle.
Lue lisää hammasimplanteista
(4.5.2010)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö vuonna 2007
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuoden 2007 lopussa yhteensä 351 500 henkilöä.
Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä on ollut vahvassa nousussa, mutta julkisten palvelujen henkilöstömäärä oli edelleen noin kolme neljäsosaa koko alan henkilöstöstä.
Alan koulutuksen saaneiden määrä kasvoi vuosina 2000 - 2007 lähes viidesosalla (19 %). Henkilöstöstä noin 18 prosenttia saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 67 vuoden iän.
Lue lisää henkilöstöstä
(3.5.2010)
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa
Yksityisten palveluntuottajien osuus sosiaalipalveluiden henkilöstöstä oli 30,4 prosenttia ja terveyspalvelujen 19,4 prosenttia vuonna 2007. Sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin osuus on kasvanut lähes 10 prosenttiyksikköä ja terveyssektorilla kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2000.
Lue lisää yksityisestä palvelutuotannosta
(28.4.2010)
Vuonna 2008 aloitettiin 13 600 hedelmöityshoitoa
Vuonna 2008 aloitettiin yhteensä runsaat 8 200 koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoa (IVF ja ICSI) sekä niihin liittyvää pakastetun alkionsiirtoa (FET), mikä on 5,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Hoitojen määrä lisääntyi ennakkotietojen mukaan myös vuonna 2009 (+0,5 %). Vuoden 2008 hedelmöityshoitotilastoissa näkyy ensimmäistä kertaa kokonaisuudessa 1.9.2007 voimaan tulleen hedelmöityshoitolain vaikutukset. Vuonna 2008 luovutetuilla munasoluilla tehtyjen hoitojen määrä kasvoi 9,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Se oli kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2002–2006. Luovutettujen siittiöiden käyttö koeputki- ja mikrohedelmöityshoidoissa sekä pakastetun alkionsiirroissa puolestaan väheni 23,5 prosentilla vuodesta 2007.
Lue lisää hedelmöityshoidoista
(22.3.2010)
Ennätysmäärä vastasyntyneitä
Vuonna 2008 syntyi ennätysmäärä lapsia sitten vuoden 1996 jälkeen. Vastasyntyneistä lapsista 46 prosenttia syntyi yliopistosairaaloissa ja joka neljäs lapsi syntyi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
Lue lisää syntyneistä
(4.3.2010)
Sosiaalimenot ja rahoitus 2008
Vuonna 2008 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 48,6 miljardia euroa. Tämä oli 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Inflaatio huomioon ottaen kokonaismenot kasvoivat 2,3 prosenttia.
Asukasta kohden menot olivat 9 140 euroa. Vuonna 2008 sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 26,3 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Lue lisää sosiaalimenoista
(18.2.2010)
Toimeentulotukea saavien määrä supistui hieman
Vuonna 2008 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä 215 570 kotitaloudelle ja 339 394 henkilölle. Maamme väestöstä 6,4 prosenttia sai toimeentulotukea. Vuodesta 2007 sekä toimeentulotukea saavien kotitalouksien että henkilöiden määrä supistui noin prosentin. Tulos heijastaa 1990-luvun alun laman kehitystä, jonka perusteella toimeentulotuen asiakasmäärät reagoivat taloudelliseen taantumaan vasta muutaman vuoden viiveellä.
Sen sijaan toimeentulotuen menoissa reaalista lisäystä edelliseltä vuodelta oli jo 6,1 prosenttia, mikä osittain selittyy toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien asiakkaiden määrän kasvulla. Kaikkiaan toimeentulotuen bruttomenot vuonna 2008 olivat 526 miljoonaa euroa.
Lue lisää toimeentulotuesta
(17.2.2010)
Vuodeosaston käyttö somaattisessa erikoissairaanhoidossa väheni edelleen vuonna 2008
Somaattisessa erikoissairaanhoidossa oli vuoden 2008 aikana 654972 potilasta. Määrä on pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun. Päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä vuonna 2008 oli 995 177. Hoitojaksojen määrä on laskenut noin prosentin vuodessa viimeisten neljän vuoden aikana. Hoitopäivien määrä oli 3 611 002, jossa laskua vuodesta 2007 oli 5 prosenttia. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni edelleen ja oli 3,6 hoitopäivää. Merkittävintä lasku on sisätautien erikoisalalla, mikä johtuu perusterveydenhuollon roolin kasvamisesta ja erikoissairaanhoidon hoitojaksojen lyhenemisestä entisestään.
Hoitotakuulainsäädännön vaikutus näkyi silmätautien, kirurgian ja neurokirurgian erikoisalojen hoitojaksojen lisääntymisenä. Merkittävimmät lisäresurssit hoitojonojen purkamiseksi ovat kohdistuneet juuri näille erikoisaloille.
Lue lisää somaattisesta erikoissairaanhoidosta
(8.2.2010)
Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2008
Psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa oli vuoden 2008 aikana yhteensä 32 140 potilasta. Potilasmäärä oli lähes sama kuin edellisvuonna. Väestömäärään suhteutettuna potilaita oli keskimäärin 6,0 potilasta/1000 asukasta, mutta sairaanhoitopiirien väliset erot olivat suurimmillaan lähes kaksinkertaisia.
Miesten osuus potilaista oli 51 prosenttia ja naisten osuus 49 prosenttia. Psykiatrian erikoisalalla oli käytössä laskennallisesti noin 4 500 sairaansijaa vuonna 2008. Hoitopäiviä oli yhteensä 1 644 608. Yli puolet (55 %) hoitopäivistä käytettiin skitsofrenian hoitoon. Ikäryhmistä eniten hoitopäiviä oli 25–29-vuotiailla, 435 hoitopäivää / 1000 asukasta. Keskimäärin hoitopäiviä oli 310 hoitopäivää / 1000 asukasta.
Sairaanhoitopiirien välillä on suuret erot siinä, kuinka suuri osuus potilaista tulee hoitoon tahdosta riippumatta. Keskimäärin uusista potilaista vuonna 2008 lähes kolmasosa (31,8 %) oli sellaisia, joilla tulotapana psykiatrian sairaansijalle oli "Lähetteellä tahdosta riippumatta".
Lue lisää psykiatrian laitoshoidosta
(2.2.2010)
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2008
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon vuodeosastoilla hoidettiin vuonna 2008 yhteensä 151 380potilasta ja heillä oli 7 081 936 hoitopäivää. Hoitopäivien määrä laski noin prosentin, mutta hoidettujen potilaiden määrä kasvoi kolme prosenttia lyhentyneistä hoitojaksoista johtuen. Keskimääräinen hoitoaika oli 28,4 päivää.
Yli puolet (65 %) hoitopäivistä muodostui pitkäaikaisista hoidoista. Psykiatrian ja verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat noin puolet kaikista hoitopäivistä.
Lue lisää vuodeosastohoidosta