Tilastouutiset

Suomessa oli 223 000 lasta päivähoidossa vuonna 2010. Kaikkiaan 62 prosenttia suomalaisista 1-6-vuotiaista lapsista oli joko kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisessä päivähoidossa. 3–5-vuotiaista oli päivähoidossa 73 prosenttia ja 1–2-vuotiaista 41 prosenttia.

Lue lisää lasten päivähoidosta

(21.12.2011)
Erikoissairaanhoidossa avohoidon käyntien määrä on lisääntynyt
Erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrä on kymmenessä vuodessa laskenut 4 prosentilla ja samaan aikaan erikoissairaanhoidon avohoidon käyntien määrä on lisääntynyt 15 prosentilla. Käyntien määrä on lisääntynyt lähes kaikilla erikoisaloilla. Sisätautien erikoisaloilla sekä syöpätaudeissa ja sädehoidossa käyntien määrä on kasvanut yli 20 prosenttia.

Hoitokäytäntöjen muutokset ja hoitotakuun voimaantulo ovat muokanneet hoitopäivien ja käyntien jakaumaa 2000-luvulla. Eniten hoitojaksoja, hoitopäiviä ja potilaita on kirurgian erikoisaloilla. Avohoidon käyntejä on eniten sisätautien erikoisaloilla.

Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita käytti vuonna 2010 yhteensä lähes 1,7 miljoonaa potilasta. Vuodeosastohoidossa oli vajaa 650 000 potilasta ja avohoidon käyntejä oli hieman yli 1,6 miljoonalla potilaalla.

Lue lisää somaattisesta erikoissairaanhoidosta

(19.12.2011)
Synnytyksiä keskitetään suuriin sairaaloihin
Vuonna 2010 vastasyntyneistä (61 371) lapsista 52 prosenttia syntyi yliopistosairaaloissa, 37 prosenttia keskussairaaloissa ja 11 prosenttia muissa sairaaloissa.

Kymmenen viimeisen vuoden aikana synnytystoiminta on lopetettu kymmenestä sairaalasta. Vuoden 2010 lopussa synnytyksiä hoitavia sairaaloita oli 30, kun Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala ja Jorvin sairaala lasketaan yhdeksi sairaalaksi (HYKS). Joka neljäs lapsi syntyi HYKS:ssä.

13 sairaalassa syntyi alle tuhat lasta vuonna 2010. Sairaaloiden ulkopuolella syntyi 12 suunniteltua ja 81 suunnittelematonta kotisynnytystä. 57 lasta syntyi matkalla sairaalaan.

(13.12.2011)
Lähes puolessa erikoissairaanhoidon hoitojaksoista tehtiin jokin toimenpide
Vuonna 2010 terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitettiin 487 504 potilaalla yhteensä 621 731 hoitojaksoa, joiden aikana potilaalle tehtiin yksi tai useampi toimenpidekoodilla kirjattu toimenpide. Näistä hoitojaksoista varsinaisia kirurgisia toimenpiteitä tehtiin 69 prosentissa.
 
Kaikista päättyneistä hoitojaksoista toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli 48 prosenttia, joka oli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuotena.

Yli 75-vuotiaille tehtyjen toimenpiteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Työikäisten toimenpidemäärät ovat lisääntyneet 26 prosenttia ja 65–74-vuotiaiden 60 prosenttia.

Lue lisää toimenpiteellisistä hoitojaksoista 


(12.12.2011)
Viidennes suomalaisista tupakoi edelleen päivittäin
Työikäisistä suomalaisista miehistä noin 23 prosenttia ja naisista 16 prosenttia tupakoi päivittäin. Nuorista, 14–18-vuotiaista pojista ja tytöistä noin viidennes tupakoi päivittäin. Päivittäinen tupakointi on viime vuosina hitaasti vähentynyt sekä aikuisväestössä että nuorissa ikäryhmissä.

Tupakkatuotteiden verollinen kulutus väheni hieman vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna. Verollisten savukkeiden kulutus väheni, mutta sikareiden kulutus kasvoi. Myös verovapaiden savukkeiden kulutus eli matkustajatuonti lisääntyi.

Lue lisää tupakoinnista

(9.12.2011)
Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden määrä kasvussa

Toimeentulotukea saavien kotitalouksien ja henkilöiden määrä väheni 2000-luvun alussa, mutta lisääntyi taantuman myötä vuonna 2009 yli 10 prosenttia. Kasvu pysähtyi vuonna 2010, jolloin väestöstä 7,0 prosenttia sai toimeentulotukea.

Vuonna 2010 toimeentulotukea myönnettiin 240 257 kotitaloudelle ja 375 152 henkilölle. Erityisesti uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrä väheni lähes 20 prosenttia. Samalla toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien kotitalouksien määrä lisääntyi 6 prosenttia.

Vuonna 2010 toimeentulotuen menot olivat 631,6 miljoonaa euroa, eli 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Vuodesta 2005 lähtien toimeentulotuen menot ovat lisääntyneet 31 prosenttia, vaikka asiakkaiden määrä on pysynyt lähes samana. Myös tämä kehitys heijastaa osaltaan toimeentulotuen muodostumista saajilleen yhä pitkäaikaisemmaksi tukimuodoksi.

Lue lisää toimeentulotuen asiakkaista

(30.11.2011)
Valtaosa hammasimplanttileikkauksista tehdään yksityissektorilla                     
Suomessa ilmoitettiin hammasimplanttirekisteriin 16 370 hammasimplanttia vuonna 2010.  Valtaosa implanttileikkauksista on tehty yksityissektorilla (90,8 %). Implanttipotilaiden keski-ikä on vuosina 2006–2010 ollut naisilla 68 vuotta ja miehillä 49 vuotta.

Implanttien asetukseen liittyvät komplikaatiot ovat vähentyneet lähes prosenttiyksiköllä vuosina 2000-2010. Vuonna 2010 ilmoitettiin jokin primaarikomplikaatio 0,5 prosentissa toimenpiteistä.

(11.11.2011)
Kuntakyselyn tuloksia kuntouttavasta työtoiminnasta
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2010 arviolta 15 000¬–16 000 henkilöä, heistä alle 25-vuotiaita oli vajaat 3 000. Naisia osallistujista oli 40 prosenttia.

Lue lisää kuntouttavasta työtoiminnasta 2010 kuntakyselyn osaraportista


(3.11.2011)
Kuntakyselyn tuloksia lasten päivähoidosta
Kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista noin 8 prosenttia sai erityistä tukea vuonna 2010. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten osuus oli 7 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli noin 6 prosenttia.

Lue lisää lasten päivähoito 2010 kuntakyselyn osaraportista
 

(2.11.2011)
Aikuisten käynnit lisääntyneet suun terveydenhuollossa                              

Suun terveydenhuollon ikäryhmittäisissä käynneissä 0–17- vuotiaiden käyntimäärät ovat vähentyneet ja vastaavasti vanhempien ikäryhmien kasvaneet. Kaikkiaan 1,9 miljoonaa suomalaista käytti suun terveydenhuollon palveluja vuonna 2010.

Vuodesta 2002 lähtien suun terveydenhuollon käyntejä terveyskeskuksissa on vuosittain ollut noin 4,9 miljoonaa. Tarkasteltuna ajanjaksona hammaslääkärikäynnit ovat hieman laskeneet ja vastaavasti käynnit suuhygienistien ja hammashoitajien luona ovat lisääntyneet.

Julkisten palvelujen lisäksi käytetään yksityistä hammashoitoa. Kelan tietojen mukaan vuonna 2010 yli miljoona suomalaista käytti yksityisiä hammaslääkäripalveluja.

Lue lisää suun terveydenhuollon käynneistä terveyskeskuksissa


(1.11.2011)
Ikääntyneiden hyvinvointia edistävien kotikäyntien järjestäminen yleistynyt kunnissa
Kyselyyn vastanneista kunnista noin kaksi kolmesta järjesti ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä vuonna 2010. Kotikäyntejä järjestettiin sekä asukasmäärältään isoissa että pienissä kunnissa. Ikääntyneiden kotikäyntien järjestäminen on yleistynyt vuoteen 2007 verrattuna.

Vuonna 2010 sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi oli tehty kyselyyn vastanneissa kunnissa 10,5 prosentille 75 vuotta täyttäneistä. Heistä noin 70 prosenttia oli saanut lisää tai uusia palveluja.

(1.11.2011)
Vammaispalveluissa henkilökohtaista apua saa yhä useampi
Henkilökohtaisen avun asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Henkilökohtaisen avun asiakkaille myönnetyt tuntimäärät painottuivat pieniin tuntimääriin viikossa.

Vuonna 2010 kyselyyn vastanneissa kunnissa asiakkaista 68,5 prosenttia sai henkilökohtaista apua alle 25 tuntia viikossa. Henkilökohtaisen avun yleisin järjestämistapa oli henkilökohtainen avustaja -järjestelmä, jossa asiakas toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana. 

Vammaispalvelulaissa säädetyistä määräajoista oli kuntakyselyyn vastanneilla kunnilla eniten vaikeuksia palvelusuunnitelman laatimisessa. Kyselyyn vastanneista kunnista noin 63 prosenttia ilmoitti, että heillä oli ollut vuonna 2010 jonkin verran tai huomattavia vaikeuksia laatia palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöstä 25 prosenttia työskenteli yksityisissä toimipaikoissa vuoden 2008 lopussa. Sosiaalipalveluissa yksityisen osuus henkilöstöstä oli 31 prosenttia ja terveyspalveluissa 20 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon kokonaiskustannukset olivat 21,2 miljardia euroa vuonna 2009. Tästä yksityisen sektorin osuus oli 27 prosenttia (5,7 miljardia euroa).

Lue lisää yksityisestä palvelutuotannosta


(26.10.2011)
Yhä useampi ikääntynyt tehostetun palveluasumisen piirissä

Ikääntyneille tarkoitettujen sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen rakenne on muuttunut 2000-luvulla. Tehostettua palveluasumista saaneiden asiakkaiden määrä ja osuus on jatkuvasti kasvanut. Samaan aikaan vanhainkotien ja tavallisen palveluasumisen asiakasmäärät ovat pienentyneet.

Vuoden 2010 lopussa vanhainkodeissa oli 16 082 ja tehostetussa palveluasumisessa 28 644 asiakasta. Vanhainkotien asiakasmäärä väheni 6,1 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna, kun taas tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä nousi 11,5 prosenttia.

Myös kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa on 2000-luvun ajan ollut nähtävissä palvelurakenteen muutos laitoshoidosta autettuun asumiseen.

Lue lisää sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluista


(25.10.2011)
Miesten steriloinnit yleistyneet hieman

Sterilointien kokonaismäärä kasvoi hieman vuonna 2010 ja oli 1,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009. Kasvu johtuu miesten sterilointien lisääntymisestä (+12,0 %).

Naisten steriloinnit vähenivät 4,3 prosenttia. Naisten sterilointeja tehtiin vajaat 2 500 ja miesten sterilointeja runsaat 1 400. Vaikka valtaosa steriloinneista yhä tehdään naisille, jatkoi suhde tasoittumista myös vuonna 2010.

Väestöön suhteutettuna tehtiin 1,9 sterilointia tuhatta 25–54-vuotiasta kohti, naisille enemmän (2,4) kuin miehille (1,4). Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin osa naisten steriloinneista tehdään 35–39-vuotiaille. Miehillä sterilointi on puolestaan yleisintä 40–45-vuotiaiden ikäryhmässä.

(24.10.2011)
Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa lisääntyneet

Perusterveydenhuollon avohoitokäyntien määrä terveyskeskuksissa kasvoi yli miljoonalla käynnillä vuonna 2010. Käyntejä oli kaikkiaan yli 27 miljoonaa eli neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Asukasta kohden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä terveyskeskuksessa oli 5,1.

Yhä suurempi osuus perusterveydenhuollon avohoitokäynneistä terveyskeskuksissa oli käyntejä muiden ammattihenkilöiden kuin lääkäreiden luona. Muun ammattihenkilökunnan käyntien määrä kasvoi runsaalla 4 miljoonalla käynnillä.

Lääkärikäyntien määrä kääntyi vuonna 2010 lievään nousuun koko 2000-luvun ajan jatkuneen laskun jälkeen. Lääkärikäynnit kasvoivat vajaalla 200 000 käynnillä, kuitenkin niitä oli lähes 2 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2000.

Lue lisää perusterveydenhuollon avohoitokäynneistä terveyskeskuksissa


(20.10.2011)
Huostaanotettujen lasten määrän kasvu pysähtynyt

Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta. Kiireellisesti sijoitettiin 3 432 lasta. Huostassa olleiden lasten määrä väheni edellisvuodesta runsaat 2 prosenttia, mutta kiireellisesti sijoitettuja oli 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. 

Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden 2010 aikana sijoitettuna 17 064 lasta ja nuorta. Vuoteen 2009 verrattuna sijoitettuina olleiden määrä kasvoi reilun prosentin. 

Puolet huostassa olleista lapsista oli sijoitettu perheisiin, joista sukulais- tai läheisperheiden osuus on noin 11 prosenttia. Perheisiin sijoitettujen lasten osuuden pieneneminen on viime vuosina saatu taitettua. Laitoksiin sijoitettujen lasten osuus on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla. 

Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 78 500 lasta ja nuorta. Tämä on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Lue lisää lastensuojelusta 

(20.10.2011)
Alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset vähentyneet
Raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut 2000-luvun loppupuolella melko tasaisesti, mikä johtuu pääasiallisesti alle 20-vuotiaiden naisten keskeytysten vähenemisestä. Keskeytyksiä tehdään eniten 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä.

Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2010 yhteensä 10 242 eli 8,8 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti. Tämä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kolmasosa alle 20-vuotiaista keskeytyspotilaista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt ehkäisyä raskauden alkaessa. Vaikka osuus on hieman laskenut 1990-luvun alusta, ei merkittävää muutosta ole tapahtunut.

(19.10.2011)
Lonkka- ja polviproteesit Suomessa 2010

Vuonna 2010 THL:n endoproteesirekisteriin ilmoitettiin 18 331 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Tämä on 829 leikkausta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Endoproteesirekisteriin ilmoitettuja lonkkaproteesien primaarileikkauksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 7 416 kappaletta. Polviproteesien primaarileikkauksia ilmoitettiin vastaavasti 9 020 kappaletta.

Vuonna 2010 Suomessa syntyi 61 371 lasta, mikä oli vajaan prosentin enemmän kuin vuonna 2009. Viimeisten kymmenen vuoden aikana syntyneiden lasten määrä on kasvanut kahdeksan prosenttia.

(11.10.2011)
Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö ikääntyy

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön iän keskiarvo oli hieman alle 45 vuotta vuonna 2010. Henkilöstöstä viidennes saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 67 vuoden iän.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö on naisvaltaista.  Naisten osuus henkilöstöstä oli yli 91 prosenttia. Miehiä oli yli 5 prosenttia sosiaalipalveluissa ja 12 prosenttia terveys- palveluissa.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli noin 258 100 henkilöä vuonna 2010. Terveyspalveluissa työskenteli 137 000 henkilöä ja sosiaalipalveluissa 115 800 henkilöä. Lisäksi terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinnossa työskenteli 5 300 henkeä.

Lue lisää kuntien terveys- ja sosiaalipalveluista

Puolet päihdehuollon huumeasiakkaista hakeutui hoitoon opiaattien vuoksi

Opiaattien käyttäjien osuus päihdehoitoon hakeutuneista huumeiden käyttäjistä on kasvanut 2000-luvulla. Opiaatit olivat jälleen yleisin hoitoon hakeutumiseen johtanut ensisijainen ongelmapäihde vuonna 2010. Pääosa opiaattien käytöstä oli buprenorfiinin ongelmakäyttöä. Kannabiksen käyttäjien osuus on kääntynyt nousuun kahden viime vuoden aikana erityisesti nuoremmissa ikäluokissa.

Tiedot perustuvat 84 vapaaehtoisen huumehoitoyksikön 2 529 asiakkaasta toimittamiin tietoihin.

(27.9.2011)
Yksityisien sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä yhä kasvussa

Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavien toimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja vuonna 2010 niitä oli 4 350.

Yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa vuonna 2010 oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä. Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä.

Lue lisää yksityisistä sosiaalipalveluista 

(30.6.2011)
Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä edelleen nousussa

Marraskuussa 2010 säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli kaikkiaan 68 865. Asiakasmäärä nousi edellisestä vuodesta 5,3 prosenttia.

Säännöllisen kotihoidon asiakkaista 51 820 oli 75 vuotta täyttäneitä. Tämä vastaa 11,9 prosenttia koko maan 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Säännöllisessä kotihoidossa olevien ikääntyneiden osuus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa tavoitteeksi on asetettu, että 13–14 % ikääntyneistä saa säännöllistä kotihoitoa.

Lue lisää säännöllisestä kotihoidosta

Elatusapusopimuksia vahvistettiin viime vuonna 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2010 kaikkiaan lähes 43 000 elatusapusopimusta.

Elatusapusopimukset olivat suuruusluokaltaan yleisimmin alle 67 euroa/kk ja 134–168 euroa/kk. Elatusapu jätettiin vahvistamatta 24 prosentissa sopimuksista muun muassa elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi. Vuodesta 2007 lähtien vahvistamatta jääneiden elatusapujen määrä on vuosittain huomattavasti lisääntynyt.

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin 45 000 sopimusta vuonna 2010. Huoltosopimuksissa 93 prosentissa sovittiin yhteishuollosta. Yksinhuolto äidille vahvistettiin 6 prosentissa ja yksinhuolto isälle yhdessä prosentissa huoltosopimuksista.

Lue lisää lapsen elatuksesta ja huollosta

(9.6.2011)
Rikos- ja riita-asioiden sovittelukäsittelyyn tuotujen tapausten määrä kasvoi

Rikos- ja riita-asioiden sovittelukäsittelyyn vuonna 2010 tuotujen tapausten määrät kasvoivat 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikista rikoslakirikoksista noin 2 prosenttia tuotiin rikosten sovittelukäsittelyyn.
Sovitteluun osallistuneista rikosten ja riita-asioiden tekijöiksi epäillyistä vajaat puolet (48 prosenttia) oli alle 21-vuotiaita.

Lue lisää rikosten ja riita-asioiden sovittelusta

(9.6.2011)

Alkoholijuomien hinnat edelleen nousussa  

Alkoholijuomien nimellishinnat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 4,2 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vähittäiskulutuksessa hinnat nousivat 4,5 prosenttia ja anniskelu-kulutuksessa 4,1 prosenttia. Eniten nousi keskioluen hinta, joka nousi yli neljä prosenttia.

Hintojen nousu näyttää jatkuvan tänä vuonna. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä alkoholijuomien nimellishinnat nousivat keskimäärin 1,2 prosenttia edeltävään vuosineljännekseen verrattuna.

Lue lisää alkoholijuomien hintakehityksestä

(7.6.2011)

Ennakkotietojen mukaan nuorten raskaudenkeskeytysten määrä laskee yhä

Raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut 2000-luvun loppupuolella melko tasaisesti, mikä johtuu pääasiallisesti alle 20-vuotiaiden naisten keskeytysten vähenemisestä. Alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä näyttää vähentyneen ennakkotietojen mukaan myös vuonna 2010. Samoin 20–24-vuotiaiden keskeytysten määrä on laskussa, mutta tässä ikäryhmässä tehdään yhä eniten keskeytyksiä.

Ennakkotietojen mukaan raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2010 yhteensä hiukan alle 10 200 eli 8,6 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti. Tämä on 2,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kolmasosa alle 20-vuotiaista keskeytyspotilaista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt minkäänlaista ehkäisyä raskauden alkaessa. Osuus on hieman pienentynyt 1990-luvun alusta, mutta merkittävää parannusta ei ole tapahtunut. Yleisin ehkäisymenetelmä alle 20-vuotiailla keskeytyspotilailla oli kondomi. Jälkiehkäisyä oli alle 20-vuotiaista käyttänyt 3,2 prosenttia. Kaikista keskeytyspotilaista jälkiehkäisyä oli käyttänyt hieman useampi.

Lue lisää raskaudenkeskeytysten ennakkotiedoista

(24.5.2011)
Alkoholin kulutus painottuu yhä enemmän mietoihin juomiin

Alkoholijuomien kulutuksen rakenne on muuttunut pitkällä aikavälillä mietoja alkoholijuomia suosivaksi. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla väkevien alkoholijuomien kulutuksen osuus oli yli 40 prosenttia alkoholin tilastoidusta kulutuksesta, kun se vuonna 2010 oli 24 prosenttia. Vuonna 2010 mallasjuomien eli lähinnä keskioluen osuus tilastoidusta kulutuksesta oli suurin, 46 prosenttia. Viinien kulutus oli 17 prosenttia, long drink–juomien 6 ja siidereiden 5 prosenttia.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 100-prosenttisena alkoholina 10,0 litraa asukasta kohti vuonna 2010 eli 2,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskulutus väheni kolmatta vuotta peräkkäin. Alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Kokonaiskulutus nousi voimakkaasti vuoden 2004 alkoholiveronalennuksen ja tuontirajoitusten poistamisen jälkeen.

Lue lisää alkoholijuomien kulutuksesta

(11.5.2011)
Toimeentulotuen menojen kasvu hidastui selvästi vuonna 2010

Koko maassa toimeentulotuen bruttomenot kasvoivat reaalisesti vuoteen 2009 verrattuna prosentin, kun kasvu vuonna 2009 oli 17 prosenttia. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi vuonna 2010 myös arviolta prosentin verran, kun vielä vuonna 2009 kasvu oli 11 prosenttia.

Vuoden 2010 toimeentulotuen bruttomenot olivat koko maassa yhteensä 631,6 miljoonaa euroa. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli koko maassa arviolta 241 500.

Lue lisää toimeentulotuen menoista

(28.4.2011)
Jo 4,2 prosenttia lapsista syntyy hedelmöityshoidoista

Vuoden 2009 kaikista hedelmöityshoidoista seurasi 3 112 raskautta, joista syntyi 2 548 lasta. Tämä on 4,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Vuonna 2009 aloitettiin yhteensä noin 13 500 hedelmöityshoitoa, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (-0,7 %). Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 aloitettiin yhteensä noin 14 000 hedelmöityshoitoa eli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Koeputkihedelmöityshoitojen määrä yhteensä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut runsaat 19 prosenttia, mikä selittyy pääosin pakastetun alkion siirtojen määrän kasvulla. Inseminaatiohoitojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut runsaat 12 prosenttia.

Vuonna 2009 kaikista hedelmöityshoidoista 14,6 prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä pysyi samalla tasolla. Hoitojen määrää rajoittaa luovutettujen sukusolujen saatavuus.

Lue lisää hedelmöityshoidoista

(6.4.2011)
Joka seitsemäs kaikista työllisistä oli sosiaali- ja terveyspalveluissa         
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuoden 2008 lopussa yhteensä 364 200 henkilöä. Osuus kaikista työllisistä oli 15,3 prosenttia. Useampi kuin joka seitsemäs työllinen oli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla.

Vuosina 2000-2008 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä kasvoi 54 600 hengellä. Kasvu oli lähes 20 prosenttia. Sosiaalipalveluissa oli hieman enemmän henkilöstöä kuin terveyspalveluissa.

Valtaosa, noin kolme neljäsosaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä työskenteli julkisissa palveluissa vuonna 2008. Yrityksissä oli työntekijöistä lähes 14 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11 prosenttia. Nopein kasvuvauhti vuodesta 2000 vuoteen 2008 oli yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Työvoiman vuokraus-toimiala on kasvanut sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneiden työllistäjänä 2000-luvulla. Noin yksi prosentti alan koulutuksen saaneista oli tällä toimialalla. Koulutetuista lääkäreistä osuus oli noin 5 prosenttia. 

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet työllistyivät hyvin ja työttöminä heitä oli vuonna 2008 alle 3 prosenttia.

Työntekijöiden keski-ikä oli jonkin verran yli 43 vuotta. Noin 17 prosenttia henkilöstöstä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 65 vuoden iän. Sairaanhoitajat ja lastentarhaopettajat olivat nuorimpia ammattiryhmiä vuonna 2008.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö on erittäin naisvaltaista. Miesten osuus oli vuonna 2008 runsas 11 prosenttia. Sosiaalipalveluissa miehiä oli noin 9 prosenttia ja hieman alle 14 prosenttia terveyspalveluissa.

Syntyperältään muita kuin suomalaisia oli sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöstä vuonna 2008 hieman yli 3 prosenttia. Alan koulutuksen saaneista syntyperältään muita kuin suomalaisia oli hieman vähemmän, mutta heidän työttömyytensä oli muita alan koulutuksen saaneita suurempi.

Lue lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä


(5.4.2011)
Suomen terveysmenojen kasvu tasaantunut
Vuonna 2009 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,7 miljardia euroa. Reaalisesti terveydenhuollon kokonaismenot kasvoivat 1,2 prosenttia.  Asukasta kohden menot olivat 2 936 euroa.

Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (5,2 mrd. €) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. €) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. €) käytöstä. Nämä muodostivat kaksi kolmasosaa vuoden 2009 terveydenhuoltomenoista. Prosentuaalisesti eniten kasvoivat vanhusten laitoshoidon, sairausvakuutuksen korvaamien matkojen, terveydenhuollon bruttoinvestointien sekä hoitolaitteiden ja muiden lääkinnällisten kestokulutustavaroiden menot.

Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2009 oli 9,2 prosenttia. Tämä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Terveydenhuoltomenojen bruttokansantuotesuhteen huomattava nousu oli seurausta erityisesti bruttokansantuotteen merkittävästä laskusta.

Lue lisää terveydenhuollon menoista

(29.3.2011)
Hammasimplantit Suomessa 2009    
Suomessa ilmoitettiin hammasimplanttirekisteriin vuonna 2009 lähes 16 100 hammasimplanttia. Asennusten määrä on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuoden ajan, mutta nyt ilmoitusten määrä väheni. Ne kattavat vajaa 70 % Kelan korvaamista implanteista, 30 % jää ilmoittamatta. Hammasimplanttileikkauksia suorittaneita hammaslääkäreitä oli 264 ja leikkauksia tehtiin 293 toimipisteessä.

Lue lisää hammasimpanteista


(17.3.2011)
Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009

Sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluissa, palveluasumisessa ja säännöllisessä kotihoidossa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä noin 36 000 muistisairasta asiakasta. Se on lähes neljäsosa kaikista asiakkaista. Suhteellisesti eniten muistisairaita asiakkaita oli terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa yli puolella asiakkaista oli diagnosoitu muistisairaus. Vähiten muistisairaita asiakkaita oli erikoissairaanhoidon laitoshoidossa.

Vuosituhannen alusta muistisairaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt yli 10 000 asiakkaalla. Erityisesti vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa olevien muistisairaiden asiakkaiden osuudet ovat kasvaneet 2000-luvun aikana. Suhteellisesti eniten muistisairaita asiakkaita on koko 2000-luvun ollut kuitenkin terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Lue lisää muistisairaista asiakkaista sosiaali- ja terveyspalveluissa

(8.3.2011)
Erikoissairaanhoidon avohoito 2009
Erikoissairaanhoidon avohoidon käyntejä julkisessa terveydenhuollossa oli 7,6 miljoonaa vuonna 2009.  Näistä somaattisen erikoissairaanhoidon käyntejä oli 6,1 miljoonaa ja psykiatrisen erikoisalan käyntejä 1,5 miljoonaa. Päivystyskäyntejä kaikista erikoissairaanhoidon käynneistä oli 890 000.
Eri potilaita vuoden aikana erikoissairaanhoidon avohoidossa kävi 1,7 miljoonaa. Somaattisen erikoisalan palveluita käytti 1 648 193 potilasta ja psykiatrisen erikoisalan palveluita yhteensä 142 141 potilasta. Psykiatrian avohoidossa päivystyskäyntien (ml. lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria) määrä oli 35.000 käyntiä

Päivystyskäyntien määrä väkilukuun suhteutettuna on suurin Itä-Savon, Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Suhteellisesti ottaen suuri käyttö johtunee siitä, että kaupungeissa on oma keskussairaala, jossa on edustettuna monen erikoisalan päivystyspalveluita.
Päivystyskäyntien suhteellinen osuus on ollut viime vuosina laskussa kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tähän lienee vaikuttanut hoitoon pääsyn paraneminen viime vuosina.

Lue lisää erikoissairaanhoidon avohoidosta

(23.2.2011)
Sosiaalimenot nousivat voimakkaasti vuonna 2009     
Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, reaalikasvu oli niin ikään 7,9 prosenttia, koska inflaatio vuonna 2009 oli nolla prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 9 820 euroa.

Vuonna 2009 yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi työttömyysturvaetuudet (35 prosenttia) ja vanhuuseläkkeiden menot (11 prosenttia). Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot.

Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2009 oli 30,6 prosenttia. Tämä oli 4,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Bruttokansantuotesuhteen huomattava nousu oli seurausta sekä bruttokansantuotteen merkittävästä laskusta (8,2 prosenttia) että sosiaalimenojen (erityisesti eläkkeiden ja työttömyysmenojen) voimakkaasta kasvusta.

Lue lisää sosiaalimenoista

(21.2.2011)
Raskaudenkeskeytysten määrä Pohjoismaissa pysynyt vakaana 
Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2009 noin 80 900 raskaudenkeskeytystä. Keskeytysten kokonaislukumäärä on kasvanut 2000-luvulla, mutta on yhä pienempi kuin 1970- ja 1980-lukujen huippuvuosina. Keskeytysten määrä on 2000-luvullla pysynyt melko tasaisena Suomessa, Tanskassa ja Islannissa. Ruotsissa ja Norjassa keskeytysten määrä on viime vuosina noussut. Suhteessa hedelmällisyysikäisiin (15–49-vuotiaisiin) naisiin Suomessa oli vuonna 2009 Pohjoismaista vähiten (8,9/1 000 vastaavan ikäistä naista) ja Ruotsissa eniten (17,8/1 000 vastaavan ikäistä naista) raskaudenkeskeytyksiä. Yhteistä kaikille Pohjoismaille on keskeytysten ikäjakauma; suhteellisesti eniten keskeytyksiä tehdään kaikissa maissa 20–24-vuotiaille.

Lue lisää pohjoismaisista raskaudenkeskeytyksistä

(10.2.2010)
Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2010 entistä kattavampi
Tänä vuonna ilmestyvä uusi Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2010 rakentuu entisen Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirja perustalle. Vuoden 2010 osalta vuosikirjan sisältöä on laajennettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) säännöllisesti toteuttamien väestökyselyjen tietoihin väestön terveyskäyttäytymisestä ja terveydestä sekä Suomen sosiaaliturvaa koskevista näkemyksistä. Uusia tietoja ovat myös tartuntatautirekisteristä saatavat keskeiset tartuntatautitiedot.

Lue lisää vuosikirjasta

(27.1.2011)
Epämuodostumien esiintyvyys pysynyt tasaisena
Epämuodostumatapauksien esiintyvyys syntyneillä lapsilla pysyi vuosina 1993–2008 melko tasaisena. Noin 3 prosentilla vastasyntyneistä eli vajaalla 2000 lapsella vuosittain oli vähintään yksi merkittävä epämuodostuma. Vuoden 2008 epämuodostumatiedoissa ei ollut havaittavissa eroa aiempiin vuosiin verrattuna. Vuosittain tehtiin keskimäärin 240 raskauden keskeytystä sikiön epämuodostumien vuoksi. Downin oireyhtymän esiintyvyys syntyneillä lapsilla pysyi ennallaan vuosina 1993–2008 ja ennakkotietojen perusteella myös vuonna 2009.

Epämuodostumarekisterin päätarkoituksena on pyrkiä epämuodostumien esiintyvyyden jatkuvalla ja nopealla seurannalla ehkäisemään talidomidin kaltaisten sikiövaurioita aiheuttavien tekijöiden eli teratogeenien aiheuttamat onnettomuudet. Epämuodostumarekisteriin kerätään tiedot sekä syntyneillä lapsilla että sikiöperusteella tehdyissä keskeytyksissä sikiöillä todetuista epämuodostumista.

Lue lisää epämuodostumista

(27.1.2011)
Lonkka- ja polviproteesit Suomessa 2009

Lonkan ja polven endoproteesileikkauksia tehdään Suomessa n. 19 000 vuodessa. Kokonaismäärä nousi vuonna 2004 toteutuneesta 16 100 leikkauksesta 19 800 leikkaukseen vuonna 2005. Nousuun vaikutti hoitotakuulainsäädäntö ja ortopediseen leikkaustoimintaan suunnatut lisäresurssit. Tämän jälkeen leikkausmäärät ovat jääneet n. 20 000 vuosittaisen leikkauksen tasolle. Lisääntynyt kapasiteetti lienee lieventänyt myös jonkin verran hoitoindikaatioita, mikä selittää leikkausmäärän vakiintumisen korkeammalle tasolle.

Vuonna 2009 ilmoitettuja lonkkaproteesien primaarileikkauksia oli 7 655 kpl, mikä oli 7,4 % vähemmän kuin vuonna 2008. Polviproteesien primaarileikkauksia oli 9 650 kpl, mikä oli 3,0 % vähemmän kuin vuonna 2008. Tekonivelleikkauksia tehtiin 65 eri yksikössä. Uusintaleikkauksia, jotka ovat yleensä primaarileikkauksia vaativampia toimenpiteitä, tehtiin 49 sairaalassa.

Viime vuosina uusintaleikkauksien kokonaismäärä on ollut hitaassa kasvussa. Tämä johtuu väestön vanhenemisesta ja aiempina vuosina tehtyjen tekonivelleikkausten määrän kasvusta. Vuonna 2009 uusintaleikkausten määrä kuitenkin kääntyi laskuun. Lonkkaleikkauksissa uusintaleikkauksia oli 1 170 ja niiden osuus kaikista lonkkaproteesileikkauksista oli 15,3 %. Polvien uusintaleikkauksia oli 616 ja niiden osuus kaikista polviproteesileikkauksista oli 6,2 %.

Lue lisää lonkka- ja polviproteeseista

(26.1.2011)
Toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2009

Vuonna 2009 raportoitiin 572 200 toimenpiteellistä hoitojaksoa, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi kansallisen toimenpideluokituksen mukainen pää- tai sivutoimenpide, hoitojaksojen lukumäärä nousi 3,9 % edellisestä vuodesta. Kaikista päättyneistä hoitojaksoista toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli 44 %, joka oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuotena. Potilaita oli 459 800, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 1,7 %, potilaiden keskimääräinen ikä oli 51 vuotta, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Päiväkirurgisten jaksojen eli yhden päivän aikana tehtyjen toimenpiteiden määrä on vaihdellut vain vähän vuodesta 2005 lähtien, mutta on ollut lievässä nousussa vuodesta 2007 lähtien. Elektiivisten kirurgisten hoitojaksojen määrä on hieman laskenut edellisestä vuodesta.

Lue lisää toimenpiteellisistä hoitojaksoista

(24.1.2011)
Sterilointien määrän lasku jatkui

Sterilointien kokonaismäärä väheni edelleen vuonna 2009 ja oli 12,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Naisten sterilointeja tehtiin runsaat 2 500 ja miesten sterilointeja runsaat 1 300. Vaikka valtaosa steriloinneista yhä tehdään naisille, jatkoi suhde tasoittumista myös vuonna 2009. Sterilointien määrän vähenemistä selittävät muun muassa ehkäisymenetelmien valikoiman laajeneminen sekä lasten hankkimisiän nousu. Sterilointien määrä kasvoi selkeästi vuoden 1985 jälkeen, jolloin voimaan tullut laki salli steriloinnin pyynnöstä, jos hakija oli 30-vuotias tai hänellä oli jo kolme lasta. Sterilointien määrä kääntyi laskuun vuonna 1990, jonka jälkeen sterilointien määrä on vähentynyt nopeasti.

Lue lisää steriloinnista

(20.1.2011)
Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2009

Psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa oli vuoden 2009 aikana yhteensä noin 30 600 potilasta. Potilasmäärä laski neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Väestömäärään suhteutettuna potilaita oli keskimäärin 5,7 potilasta tuhatta asukasta kohti. Vähiten potilaita suhteellisesti laskettuna oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa hoidossa oli 4,2 potilasta tuhatta asukasta kohti. Suurin osuus oli Etelä-Karjalassa, jossa luku oli 7,8 potilasta tuhatta asukasta kohti.

Miesten osuus potilaista oli 51 prosenttia. Sukupuolijakauma vaihtelee ikäryhmittäin. Naisten osuus on suurempi 15–24-vuotiaissa ja iäkkäissä.

Hoitopäiviä oli yhteensä noin 1 560 000, jossa laskua edellisestä vuodesta oli kahdeksan prosenttia. Yli puolet (55 %) hoitopäivistä käytettiin skitsofrenian hoitoon. Hoitopäiviä oli 293 tuhatta asukasta kohti. Ikäryhmistä eniten hoitopäiviä oli 25–29-vuotiailla, 414 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti.

Vuoden 2009 uusista potilaista lähes kolmasosa (31,6 %) oli sellaisia, joilla tulotapana psykiatrian sairaansijalle oli "Lähetteellä tahdosta riippumatta". Sairaanhoitopiirien eroja siinä, kuinka suuri osuus potilaista tulee hoitoon tahdosta riippumatta.

Lue lisää psykiatrian erikoisalan laitoshoidosta

(19.1.2011)
Alkoholisairauksien hoito terveydenhuollossa vähentynyt

Alkoholisairauksien vuoksi terveydenhuollossa hoidettujen potilaiden määrä on vähentynyt. Alkoholisairauksia on edelleen eniten keski-ikäisillä, etenkin miehillä, mutta eläkeikäisten sekä nuorten alkoholisairauksien määrä on kasvanut. Alkoholisairauksien vuoksi hoidettavien määrässä on alueellisia eroja. 

Lue uutinen alkoholisairauksista

Lue tilastoraportti alkoholisairauksien hoidosta

(18.1.2011)
Sairaaloiden tuottavuudessa eroja

Sairaaloiden välillä on edelleen tuottavuuseroja. Tuottavimmat yliopistosairaalat vuonna 2009 olivat Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS) ja Oulun yliopistollinen keskussairaala (OYS). Yliopistollisten sairaaloiden väliset suurimmat tuottavuuserot vuonna 2009 olivat 11 prosenttia. Keskussairaaloissa ja muissa pienemmissä sairaaloissa tuottavuuserot olivat yliopistosairaaloita korkeammat.

Somaattisen erikoissairaanhoidon (ei sisällä psykiatriaa) tuottavuus laski julkisissa sairaaloissa neljä prosenttia vuosina 2005–2009. Tuottavuus laski yliopistollisissa keskussairaaloissa ja pienemmissä julkisissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) kolme prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista tuottavuus nousi ainoastaan HYKS:ssä. Keskussairaaloissa tuottavuus pysyi lähes ennallaan aina vuoden 2008 loppuun saakka, minkä jälkeen se laski kolme prosenttia.

Myös somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidussa palvelujen käytössä, laskennallisissa kustannuksissa ja tuottavuudessa on alueellista vaihtelua.

Lue lisää sairaaloiden tuottavuudesta

(12.1.2011)
Suomen huumetilanteessa merkkejä heikkenemisestä

Huumetilanne Suomessa 2010 julkaisun mukaan Suomen huumetilanne saattaa olla heikkenemässä usean vakaan vuoden jälkeen. Huumausaineisiin liittyvien kuolemien ja sairaaloissa hoidettujen huumausaineista ja lääkkeistä johtuvien myrkytysten määrä on kasvussa. Perinteisten huumausaineiden lisäksi markkinoille ovat tulleet ns. muuntohuumeet. Lisäksi THL:n uusin Kouluterveyskysely kuitenkin antaa merkkejä siitä, että laittomia huumeita kokeilleiden nuorten osuus ei enää vähene.

Lue lisää aiheesta huumetilanne Suomessa

Tilastouutiset 2010