Tupakkatilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi
Tupakkatilasto sisältää tietoja tupakan estimoidusta
kulutuksesta ja tuonnista, tupakan hintakehityksestä ja
verotuksesta, väestön tupakoinnista, tupakoinnin lopettaneista ja
tupakan terveyshaitoista huolestuneiden määristä sekä
tupakansavulle altistuneista.
Tupakkatilaston tietojen keruu perustuu Tilastolakiin (280/2004)
ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotoimesta annettuun
lakiin (668/2008).
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Väestön tupakointi
Tiedot aikuisväestön (15-64-vuotiaat) tupakoinnista perustuvat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain toteuttamaan
tutkimukseen "Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja
terveys" (AVTK). Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä
tutkimusvuosina: 1979: N=4 925; 1980: N=4 763; 1981: N=4 103; 1982:
N=4 013; 1983: N=3 987; 1984: N=3 822; 1985: N=3 418; 1986: N=4
089; 1987: N=4 043; 1988: N=3 885; 1989: N=3 877; 1990: N=3 812;
1991: N=3 809; 1992: N=3 714; 1993: N=3 473; 1994: N=3 500; 1995:
N=3 644; 1996: N=3 597; 1997: N=3 516; 1998: N=3 505; 1999: N=3
371; 2000: N=3 468; 2001: N=3 469; 2002: N=3 259; 2003: N=3 335;
2004: N=3 369; 2005: N=3 287; 2006: N=3 255; 2007: N=3 245; 2008:
N=3 216; 2009: N=2 943; 2010: N=2 826. Tutkimuksen vastausprosentit
ovat tutkimusaikana olleet keskimäärin 70 %, mutta vaihdelleet
välillä 57-84 %. Vastausaktiivisuus on ollut viime vuosina
laskussa, ja alin vastausprosentti (57 %) oli vuonna 2010. Naiset
(vastausprosentti 65 %) vastasivat tutkimukseen miehiä
(vastausprosentti 48 %) aktiivisemmin. Verrattaessa vuosien 2009 ja
2010 tietoja edeltäviin vuosiin tulee ottaa huomioon
vastausprosentin aleneminen.
Eläkeikäisen (65-84-vuotiaat) väestön tupakointitiedot
perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joka toinen vuosi
toteuttamaan tutkimukseen "Eläkeikäisen väestön
terveyskäyttäytyminen ja terveys" (EVTK). Tutkimukseen vastanneiden
lukumäärä tutkimusvuosina: 1993: N=2 035; 1995: N=1 959; 1997: N=1
886; N=2001: N=1 949, 2003: N=1 863, 2005: N=1 863, 2007: N=1 847,
2009: N=1 741. Tutkimuksen vastausprosentit ovat tutkimusaikana
vaihdelleet 73-88 % välillä. Vuoden 2009 vastausprosentti oli
matalin, 73 %. Miesten ja naisten vastausaktiivisuuden välillä ei
ollut merkittävää eroa.
Tiedot nuorten 14-18-vuotiaiden tupakoinnista sekä tupakan
ostopaikoista perustuvat Tampereen yliopiston terveystieteen
yksikön joka toinen vuosi toteuttamaan Nuorten
terveystapatutkimuksen. Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä
tutkimusvuosina: 1977: N=2 832, 1979: N=4 273, 1981: N=4 410, 1983:
N=3 721, 1985: N=3 353, 1987: N=8 113, 1989: N=3 105, 1991: N=7
634, 1993: N=8 189, 1995: N=8 382, 1997: N=8 390, 1999: N=8 219,
2001: N=7292, 2003: N=6 761, 2005: N=6 503, 2007: N=5 840, 2009:
N=5 516. Tutkimuksen vastausprosentit ovat tutkimusaikana olleet
keskimäärin 76 prosenttia, mutta vaihdelleet välillä 56-88 %.
Vastausaktiivisuus on viime vuosina ollut laskussa, ja etenkin
poikien vastausprosentit ovat pudonneet niin, että vuonna 2009 ne
jäivät alle 50 prosenttiin.
Ympäristön tupakansavulle altistuminen
Tiedot tupakansavulle altistumisesta työpaikalla sekä
tupakointitilojen järjestämisestä työpaikalla perustuvat Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen "Suomalaisen aikuisväestön
terveyskäyttäytyminen ja terveys" (AVTK). Tiedot muiden
tupakoinnista aiheutuvalla tupakansavulle altistumisesta työpaikan
koon mukaan perustuvat Työterveyslaitoksen suorittamiin "Työ ja
terveys" haastattelututkimuksiin vuosilta 1997, 2000, 2003, 2006 ja
2009.
Raskauden aikainen tupakointi
Tiedot raskaudenaikaisesta tupakoinnista saadaan THL:n
Perinataalitilastosta.
Tupakan verollinen ja veroton kulutus sekä
tuonti
Tupakan kulutustiedot muodostuvat tupakan tuonnista ja
verolliseen kulutukseen toimitetuista tupakkatuotteista sekä
tutkimukseen perustuvasta arviosta verovapaiden savukkeiden
tuontimäärästä. Tiedot verolliseen kulutukseen toimitetuista
tupakkatuotteista perustuvat Tullihallituksen tulli- ja
valmisteverotilastoon. Tuontitiedot perustuvat Tullihallituksen
ulkomaankauppatilastoon ja tiedot tullin rikosasioissa haltuun
ottamista savukkeista on saatu Tullihallituksen
tutkintatoimistosta. Tiedot verovapaiden savukkeiden kulutuksesta
perustuvat Tilastokeskuksen vuosina 1996-2010 tekemään
haastattelututkimukseen "Suomalaisten matkat".
Tupakan kulutuksen estimoinnissa on käytetty kahta tapaa.
Ensinnäkin kulutukseksi on katsottu edellisen vuoden joulukuun
alusta tilastovuoden marraskuun loppuun kohdistuvat verolliset
tupakkatoimitukset. Menettely perustuu arvioon tupakan
keskimääräisestä noin vajaan kuukauden mittaisesta
varastointiajasta tukku- ja vähittäiskaupassa sekä joulukuun ns.
tilinpäätösostojen ajoittumisesta oikeaan vuoteen. Toiseksi
vuosittaista verollista kulutusta kuvataan kunkin vuoden
tammi-joulukuun tupakkatoimituksilla. Tiedonantajien tietosuojan
takaamiseksi savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka on
yhdistetty piippu- ja savuketupakkaan.
Tupakkatuotteiden hinnat ja verotus
Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiarvot ja verotusarvot,
tupakkaveron tuotto sekä tupakkaveron prosenttiosuudet on saatu
Tullihallitukset veroyksiköstä. Kotitalouksien käytettävissä olevat
tulot on saatu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta.
Tupakkatuotteiden indeksitiedot on saatu Tilastokeskuksen hinnat ja
palkat -yksiköstä.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tupakkatilaston tietojen oikeellisuus riippuu viime kädessä
tiedonantajilta eli Tullihallitukselta, Tilastokeskukselta ja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saatavien tietojen
oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. Tietojen loogisuutta verrataan
laskentavaiheessa aikaisempiin ja jos epäillään virhettä, asia
tarkastetaan tiedontuottajien kanssa.
4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tupakkatilasto ilmestyy vuosittain ja tiedot ovat lopullisia.
Ennakkotietoja ei julkaista.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tupakkatilasto julkaistaan kerran vuodessa verkossa
tilastoraporttina THL:n verkkosivuilla
www.thl.fi/tilastot/tupakkatilasto.
Tupakkatilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan joulukuun
aikana.
Eräitä tupakkatilaston tietoja voi poimia myös Tilasto- ja
indikaattoripankki SOTKAnetistä osoitteesta
www.sotkanet.fi.
Indikaattorit saa näkyviin esimerkiksi asiasanalla
"tupakointi".
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Tupakkatilaston tiedot ovat pääosin saatavissa vuodesta 1980
lähtien. Aikasarjojen perusvuosi on yleensä vuosi 1980. Vastaavia
sarjoja tupakkatuotteiden kulutuksesta vuodesta 1970 lähtien on
julkaistu tutkimuksessa Tupakka tupakkalain jälkeen (Tilastokeskus,
tutkimuksia no 135). Vuosien 1980-2009 tupakkatilastot on laadittu
Tilastokeskuksessa. Vuodesta 2010 alkaen Tupakkatilasto tehdään
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tupakkatilasto julkaistaan
osana Suomen virallista tilastoa (SVT).
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tupakkatilasto on osa vakiintunutta tilastotuotantoa.
Tupakkatilastoa käytetään mm. tupakkapoliittiseen päätöksentekoon,
tupakan kulutuksen seurantaan kotimaassa ja kansainvälisiin
vertailuihin.
8. Vuoden 2010 tilastoa koskevat
erityiskysymykset
Tilasto tehtiin ensimmäisen kerran Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen toimesta. Aiemmin tilasto on tehty
Tilastokeskuksessa.
Vuoden 2010 tilastosta poistettiin taulukot, joihin ei enää
saada uutta tietoa tai jotka olivat sisällöllisesti vanhentuneet
tai tarpeettomia. Nämä taulukot ovat (vuoden 2009 tilaston
numeroinnin mukaisesti):
o taulukko 1 Tupakan tuotanto vuosina 1980-1998
o taulukko 3 Tupakan vienti vuosina 1980-2009
o taulukko 4 Savukepakkausten jakautuminen (%) savukkeiden
lukumäärän mukaan ja halpasavukkeiden osuus toimituksista
tukkukaupoille 1992-2002
o taulukko 25 Tupakoinnin lopettaneet (%) vuosina 1979-2009
sukupuolen ja iän mukaan. (Tietoja tupakoinnin lopettaneista on
saatavissa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja
terveys -tutkimuksesta
http://www.thl.fi/avtk )
o taulukko 26 Tupakoinnin lopettaneet eläkeikäiset (%) vuosina
1985-2009 sukupuolen ja iän mukaan. (Tietoja tupakoinnin
lopettaneista eläkeikäisistä on saatavissa Eläkeikäisen väestön
terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta
http://www.thl.fi/fi/evtk
)
o taulukko 28 Niiden henkilöiden osuus (%), joiden kotona kukaan ei
tupakoi vuosina 1985-2009 sukupuolen ja iän mukaan
o taulukko 32 Tupakansavulle työssään altistuneiden osuus (%)
työntekijöistä Etelä-Suomen työpaikoilla vuosina 1994, 1996 ja
1998
o liitetaulukko 1 Keskiväkiluku vuosina 1940-2015
o liitetaulukko 2 Suomessa myytävien savukkeiden tervapitoisuudet
vuosina 1995-2009. (Tietoja savukkeiden tervapitoisuuksista ja
muista haitta-aineista on saatavissa Valviran verkkosivuilta
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/tupakka/tuotevalvonta/haitta-aineet)
Vuonna 2010 sekä neljännesvuosittaiset että koko vuoden tiedot
savukkeiden ja sikareiden sekä piippu- ja savuketupakan
yhdistettynä savukkeiksi käärittävään tupakkaan toimituksista
verolliseen kulutukseen olivat julkisia. Vuosina 2003-2009 piippu-
ja savuketupakasta eikä savukkeiksi käärittävästä tupakasta ole
saanut julkaista tietoja, mikä on aiheuttanut katkoksen
aikasarjaan.
Tilastossa aiemmin käytetyn käsitteen piippu- ja savuketupakka
sijaan käytetään käsitettä irtotupakka, joka sisältää sekä piippu-
ja savuketupakan että savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun
tupakan. Myös aiemmin piippu- ja savuketupakka sisälsi savukkeiksi
käärittävän hienoksi leikatun tupakan, mutta käsitteellisten
epäselvyyksien välttämiseksi otetaan nyt käyttöön käsite
irtotupakka.
Vuoden 2010 tilastoon on korjattu taulukossa 1 (vuoden 2009
tilaston numeroinnin mukaan taulukko 6) ollut virhe vuoden 2008
verollisten savukkeiden estimoidussa kulutuksessa 15 vuotta
täyttänyttä asukasta kohti. Virheellinen luku oli 7 128 miljoonaa
kappaletta. |