SVT-laatuseloste
Kotihoidon laskenta 30.11
Tilastotietojen relevanssi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä kotihoidon
laskenta-aineisto sisältää tietoja 30.11. säännöllisen kotihoidon
piirissä olleiden asiakkaiden määrästä, kotihoidon tukipalveluja
saaneista ja omaishoidon tuen saajista. Kotihoidon asiakaslaskenta
on tehty joka toinen vuosi (parittomina vuosina 1999, 2001, 2003,
2005) vuoteen 2005 saakka. Vuodesta 2007 lähtien asiakaslaskenta
tehdään vuosittain marraskuussa. Lukuihin sisältyvät sekä kuntien,
kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien asiakkaat.
Tiedot on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon
kunnallisille ja yksityisille palveluntuottajille, kuntien ja
kaupunkien viranomaisille, sekä suunnittelijoille ja
tutkijoille.
Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksesta (668/2008) ja lakiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001).
Menetelmäkuvaus
Kotihoidon laskentatiedot kerätään kuntien, kuntayhtymien ja
yksityisten palveluntuottajien asiakkaista. Laskenta tehdään
vuosittain 30.11. tilanteen mukaisesti. Marraskuu on valittu vuoden
loppua kuvaavaksi ajankohdaksi, koska sen katsotaan olevan
kausivaihtelujen kannalta neutraali kuukausi, johon esimerkiksi
lomakaudet eivät vaikuta kuten joulukuuhun.
Kotihoidon laskenta tehdään asiakkaista:
• joilla on 30.11. voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma
(sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveyden¬huollon yhteinen tai
terveydenhuollon kotisairaanhoidon hoitosuunnitelma).
• jotka muuten (ilman palvelu- ja hoitosuunnitelmaa) saavat
säännöllisesti kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai
päiväsairaalapalveluja ja heillä on toteutunut vähintään yksi
käynti jokaisella marrakuun viikolla.
• jotka käyvät marraskuussa vähintään kerran viikossa vanhusten
hoidollisessa päivähoidossa. Mukaan ei oteta päiväkeskustoimintaa
eikä päiväkeskusten antamaa viriketoimintaa (kuten askartelu)
saavia.
• jotka saavat omaishoidon tukea, vaikka eivät saisikaan palveluja
kotiin.
Mukaan tulee ottaa säännöllisten palvelujen piirissä olevat
asiakkaat, vaikka he eivät saisikaan palveluja juuri
laskentapäivänä. Laskentaan ei kuitenkaan kuulu ottaa henkilöitä,
jotka ovat laskentapäivänä laitoshoidossa tai asumispalvelujen
piirissä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma
voimassa.
Tiedot kerätään hoitoilmoitusjärjestelmässä yksilötasolla eli
jokaisesta asiakkaasta annetaan tiedot, jotka on esitetty
kotihoidon tiedonkeruulomakkeella. Kotihoidon laskennan
tietosisältö on yhtenäinen muun sosiaali- ja terveydenhuollon
hoitoilmoituksen kanssa, mutta kotihoidon laskennassa kysytään
muutamia lisätietoja saaduista palveluista.
Kotihoidon laskennassa asiakkaasta ilmoitetaan seuraavat
tiedot:
• palveluntuottaja
• asiakkaan perustiedot (henkilötunnus, kotikunta, palveluala,
vakituinen asumismuoto)
• hoidon alkamistiedot (hoitosuhteen aloittamispäivä, aikaisempi
hoitopaikka, hoidon aloittamisen eli hoitoon tulon syy)
• hoitotiedot (diagnoosit, hoidon tarve laskentahetkellä, asiakkaan
tarkoituksenmukainen hoitopaikka)
Kotihoidon lisätiedot:
• asumista haittaavat tekijät
• viimeisen kuukauden aikana saadut palvelut (kotihoito,
tukipalvelut, omaishoidon tuki, muu tuki)
Tiedot toimitetaan peräkkäistiedostoina SSL-suojattua
verkkopalvelua käyttäen, muistitikuilla, cd-levyillä tai
lomakkeilla. Tiedot tallennetaan sähköisessä muodossa
sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriin, jota THL ylläpitää
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008 § 2)
ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
(Stakes) tilastotoimesta annetun lain (409/2001) perusteella.
Tietojen kattavuus
Tietojen kattavuus on kuntien osalta lähes 100 prosenttia.
Yksityisten palveluntuottajien kattavuus on noin 85 prosenttia. Osa
yksityisten ostopalveluna tuottamista palvelusta sisältyy kuntien
ilmoittamiin tietoihin, joten ne eivät erotu kuntien tuottamasta
palvelusta.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tiedot ovat oikeita, jos tiedonantajat ovat antaneet ne oikein.
Hoitoilmoitusrekisterissä ilmenevät virheet pyritään korjaamaan
normaalin rekisterin kokoamis- ja ylläpitomenettelyn yhteydessä
heti kun virhe havaitaan. Virheellisiksi tai puutteellisiksi
todetut ilmoitukset palautetaan yleensä ao. tietojen lähettäjälle
korjattaviksi.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
THL tuottaa vuosittain tilastoraportin kotihoidon
laskenta-aineistosta. Tiedot kerätään marraskuulta ja
tilastoraportti julkaistaan kesäkuussa. Aineisto pyritään saamaan
mahdollisimman kattavaksi. Toistuva puuttuvien tietojen karhuaminen
vaikuttaa ratkaisevasti raportin julkaisuajankohtaan.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tilastoraportti julkaistaan THL:n internetsivulla osoitteessa
http://www.thl.fi/fi/Tilastot/kotihoito.
Tilastojen vertailukelpoisuus
Kotihoidon laskenta -rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta
1995 lähtien. Rekisterin tietosisältöön on tänä aikana tehty
pienehköjä muutoksia, mutta oleellisin tietosisältö on pysynyt
lähes samana tietojen kuvatessa palvelujen tuottajaa, asiakasta,
asiakkaaksi (hoitoon) tuloa sekä asiakkaan saamaa hoitoa ja
palveluja.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Aineisto sisältää koko maan kattavasti tiedot säännöllisen
kotihoidon piirissä olleista asiakkaista. Muiden asiakkaiden osalta
kattavuus vaihtelee, sillä kotipalvelun tukipalvelujen asiakkaat ja
omaishoidon tuen saajat ilmoitetaan vaihtelevasti. Omaishoidon tuen
saajista kerätään myös tietoa Kuntien toimintatilastossa.
Kotihoidon laskenta aineistosta puuttuu noin 30 prosenttia
omaishoidon asiakkaista verrattuna Kuntien toimintatilastoon
ilmoitettujen asiakkaiden määrään.
Tiedot esitetään asiakkaan saaman palvelun ja kotikunnan mukaan.
Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon)
asiakkaat esitetään käyntimäärän, hoidontarpeen, iän mukaan;
erikseen sekä maakunta- ja kuntakohtaisesti.
Vuoden 2010 tilaston erityiskysymykset
Kotihoidon laskenta 30.11.2010 tilastoraporttissa on ensimmäistä
kertaa raportoitu säännöllisen kotihoidon asiakkaiden saamat
tukipalvelut. Aineisto sisältää 100 prosenttisesti tiedon siitä,
onko asiakas saanut tukipalvelua (kyllä/ei), mutta tarkemmat tiedot
eri tukipalvelulajeista puuttuvat 29 prosentilta tukipalveluja
saaneista säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Näin ollen eri
tukipalveluja tarkasteltaessa lukumäärätiedot eivät kerro
kattavasti, kuinka moni sai esimerkiksi ateriapalveluja.
Aineistosta voidaan kuitenkin päätellä, miten eri tukipalvelujen
käyttö jakaantui.
Sivun alkuun |