Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007
Vuonna 2007 avohoidon käynnit lisääntyivät 0,7 % edelliseen
vuoteen verrattuna. Lääkärikäyntien osuus kuitenkin vähentyi hieman
edelliseen vuoteen verrattuna ollen 35,1 % kaikista käynneistä.
Lähes kaksi kolmasosaa käynneistä tehtiin muun terveydenhuollon
ammattihenkilön kuin lääkärin luo (64,9 %). Yhteensä laskettuna
avohoitokäyntejä tehtiin 4,7 käyntiä asukasta kohti, eli yhtä
paljon kuin vuonna 2006. Jos asiakas käy samalla käynnillä sekä
lääkärin että muun ammattihenkilön luona, tilastoidaan ainoastaan
lääkärikäynti. (Taulukko 1.)
Erityisesti opiskeluterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja
lastenneuvolan käyntien määrä lisääntyi verrattuna vuoteen 2006.
Myös äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolakäyntien sekä
mielenterveyshuollon ja fysioterapian käynnit lisääntyivät.
Työterveyshuollon ja kouluterveydenhuollon käyntien sekä muiden
avohoitokäyntien määrä puolestaan laski edelliseen vuoteen
verrattuna. Opiskeluterveydenhuollon käyntien lisääntymistä ja
kouluterveydenhuollon käyntien vähenemistä selittää osin
kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin viidennen kohdan muuttaminen
kesällä 2007, minkä seurauksena lukiolaisten terveydenhuolto
siirtyi kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon.
Työterveyshuollon käyntien vähenemistä selittää lähinnä palvelun
ulkoistaminen yksityisille yrityksille tai kunnallisille
liikelaitoksille.
Äitiysneuvolakäyntejä tehtiin vuonna 2007
yhteensä 1 048 476. Määrä lisääntyi 1,2 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Lääkärikäyntien ja muiden ammattihenkilökunnan käyntien
keskinäiset osuudet koko käyntimäärästä pysyivät edellisen vuoden
tasolla. Väestömäärään suhteutettuna äitiysneuvolakäyntien määrä
lisääntyi aavistuksen. Lääkärikäyntejä äitiysneuvolassa tehtiin 0,2
ja muun ammat-tihenkilökunnan käyntejä 0,9 jokaista 15-44-vuotiasta
naista kohti.
Lastenneuvolakäyntien määrä lisääntyi
edelliseen vuoteen verrattuna. Käyntejä tehtiin 1 316 441, mikä on
6,1 % enemmän kuin vuonna 2006. Lasten määrään suhteutettuna
käynnit lisääntyivät hie-man verrattuna edelliseen vuoteen.
Jokainen 0-7-vuotias lapsi kävi lastenneuvolassa lääkärillä
keskimäärin 0,6 kertaa. Muun ammattihenkilökunnan luona käytiin
keskimäärin 2,3 kertaa vuoden 2007 aikana.
Perhesuunnitteluneuvolakäynneiksi tilastoidaan
ensisijaisesti ehkäisyneuvolakäynnit. Vuonna 2007
perhesuunnitteluneuvolakäyntien määrä lisääntyi 2,2 % edelliseen
vuoteen verrattuna. Vuosina 2004-2006 käynnit olivat vähentyneet.
Kaikkiaan perhesuunnitteluneuvolakäyntejä tehtiin 210 305.
Lääkärikäyntien osuus kokonaiskäyntimäärästä pysyi lähes samana
kuin vuonna 2006. Väestömäärään suhteutettuna jokainen
15-44-vuotias nainen kävi perhesuunnitteluneuvolassa lääkärin
vastaanotolla 0,07 kertaa ja muun ammattihenkilökunnan luona 0,15
kertaa vuonna 2007.
Kouluterveydenhuollon tilastointikäytäntö
muuttui vuoden 2007 kesällä ja käynneiksi tilastoidaan vain
peruskoululaisten käynnit kouluterveydenhuollon vastaanotolla.
Vuonna 2007 käyntejä tehtiin yhteensä 1 541 289. Käyntien määrä
väheni 2,6 % verrattuna edelliseen vuoteen. Lääkärikäyntien osuus
(11 %) pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006. Kaikista
perusterveydenhuollon avo-hoitokäynneistä kouluterveydenhuollon
käyntejä oli 6,2 %. Suhteutettuna kaikkien 7-15-vuotiaiden määrään
jokainen kouluikäinen kävi kouluterveydenhuollossa lääkärillä
keskimäärin 0,3 kertaa ja muun ammattihenkilökunnan luona 2,5
kertaa.
Opiskeluterveydenhuollon käyntejä tehtiin
yhteensä 367 924. Käyntien määrä nousi 10,8 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Lisääntymistä selittää osaltaan kansanterveyslain
muuttuminen kesällä 2007. Lääkärikäyntien osuus kaikista
opiskeluterveydenhuollon käynneistä kuitenkin laski hieman vuodesta
2006. Muun henkilökunnan käynnit puolestaan lisääntyivät 12,3 %
verrattuna vuoteen 2006. Kaikista vuoden 2007 lääkärikäynneistä
opiskeluterveydenhuollon käyntejä oli 0,4 % ja muun
ammattihenkilökunnan käynneistä 2,0 %.
Työterveyshuollon käynneillä tarkoitetaan
työterveyshuoltolain mukaisia työnantajalta laskutettuja käyntejä.
Työterveyshuollon käynnit vähenivät 8,4 % vuoteen 2006 verrattuna,
jolloin käynnit olivat lisääntyneet 3,1 %. Työterveyshuollon
käynneistä 46,6 % (533 539) oli lääkärikäyntejä ja 53,4 % (610 875)
muun ammattihenkilökunnan käyntejä. Väestömäärään verrattuna
jokainen työikäinen kävi työterveyshuollossa lääkärin ja muun
ammattihenkilökunnan vastaanotolla 0,3 kertaa. Kaikista
avohoitokäynneistä työterveyshuollon käyntejä oli 4,6 %.
Kotisairaanhoidon käynnit lisääntyivät 6,7 %
vuonna 2007, kun vuotta aiemmin käynnit olivat vähentyneet 7,8 %.
Kotisairaanhoitokäynteihin tilastoidaan käynnit, jotka perustuvat
hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Käyntien osuus kaikista
avohoitokäynneistä oli 15,5 %. Kotisairaanhoidon käynneistä vain
1,1 % (42 311) oli lääkärikäyntejä ja 98,9 % (3 829 817) oli muun
ammattihenkilöstön suorittamia. Väestömäärään suhteutettuna
kotisairaanhoidon käyntejä tehtiin 0,7 asukasta kohti vuonna 2007.
Suhteellisissa käyntimäärissä ei tapahtunut merkittäviä
muutoksia.
Lääkärille tehtyjä mielenterveyskäyntejä
tilastoitiin 112 103 (16,6 % kaikista mielenterveyskäynneistä) ja
muulle ammattihenkilökunnalle 563 099 (83,4 % kaikista
mielenterveyskäynneistä) vuonna 2007. Käyntien yhteismäärä
lisääntyi 4,3 % edellisvuoteen verrattuna. Mielenterveyskäyntien
osuus kaikista avohoitokäynneistä oli lääkärikäynneissä 1,3 % ja
muun ammattihenkilöstön käynneissä 3,5 %. Käyntimäärien suhteet
eivät juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.
Fysioterapiakäyntejä tehtiin 1 412 179 vuonna
2007. Käyntien määrä lisääntyi 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Fysioterapiakäyntien osuus kaikista perusterveydenhuollon
avohoitokäynneistä oli 5,6 % vuonna 2007.
Tilastoitu muu avohoito pitää sisällään kaikki
muut avohoidon toiminnassa syntyneet käynnit, esimerkiksi
lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanottotyön ja
erityistyöntekijöiden vastaanottotyön. Muita avohoitokäyntejä
tehtiin vuonna 2007 yhteensä 13 447 314, mikä on 0,7 % vähemmän
kuin vuonna 2006. Lääkärikäyntien osuus oli 54,7 % ja muun
ammattihenkilökunnan käyntien osuus 45,3 %. Väestömäärään
suhteutettuna muut avohoidon lääkärikäynnit (1,4 käyntiä asukasta
kohti) ja muun henkilökunnan käynnit (1,2 käyntiä asukasta kohti)
pysyivät suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2006 verrattuna.
Muiden avohoitokäyntien osuus kaikista avohoidon käynneistä oli
53,7 %.
Perusterveydenhuollon avohoitokäyntitilasto sisältää
lukumäärätiedot avohoitokäynneistä kaikissa Manner-Suomen
terveyskeskuksissa.[1] Tiedot on jaoteltu lääkärin ja muun
ammattihenkilökunnan käynteihin. Tilasto sisältää myös
terveyskeskusten ja terveyskeskuskuntayhtymien oman kunnan
asukkaille ja ulkopaikkakuntalaisille tuotetut käynnit jaoteltuna
toiminnoittain sekä lääkärikäynnit jaoteltuna ikäryhmittäin.
Lääkärikäyntien osuuksia toimialoittain tarkasteltaessa neljä
viidesosaa (83,8 %) sijoittui ryhmään muu avohoito. Muissa
toimintaluokissa lääkärikäyntien osuus jäi selvästi alle kymmenen
prosentin. Muun ammattihenkilökunnan käynneistä yli kolmasosa (37,5
%) tilastoitiin kohtaan muut avohoi-tokäynnit. Seuraavaksi eniten
muun ammattihenkilökunnan käyntejä oli kotisairaanhoidossa (23,6 %)
ja fysioterapiassa (8,7 %).
(Taulukko 2.)
Terveyskeskusten
vastaanottokäynneistä suurin osa oli vuonna 2007 lääkärikäyntejä
(muu avohoito 54,7 %). Edelliseen vuoteen verratessa lääkärikäynnit
kuitenkin hieman vähentyivät ja muun ammattihenkilökunnan luokse
tehdyt vastaanottokäynnit lisääntyivät. Vielä vuonna 2006 myös
työterveyshuollossa lääkärikäyntejä oli enemmän kuin muun
ammattihenkilökunnan käyntejä. Muutoin perusterveydenhuollon
avohoitokäynneistä enemmistö tehtiin muun kuin lääkärin luokse.
Fysioterapiassa kaikki ja kotisairaanhoidossa lähes kaikki käynnit
olivat muun ammattihenkilökunnan tekemiä. Myös koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa käytiin noin 90 %:sti muun kuin lääkärin
luona. (Taulukko 3.)
Vuonna 2007
lääkärikäyntejä tehtiin 1,7 asukasta kohden samoin kuin vuonna
2006. Eniten käynnit lisääntyivät 1-6 -vuotiaiden ikäryhmässä (5,3
%). Myös 85-99 -vuotiaiden ikäryhmässä käynnit lisääntyivät hieman
(1,4 %). Muissa ikäryhmissä lääkärikäynnit vähenivät jonkin
verran.
Useimmin
lääkärissä kävivät alle 1-vuotiaat, joilla käyntejä oli keskimäärin
3,0 käyntiä vuoden aikana. Kouluikäisestä eteenpäin käynnit
näyttäisivät vähenevän selkeästi alle 2 käyntiin vuodessa, kunnes
taas eläkeiässä eli yli 65-vuotiailla käynnit lisääntyvät hieman,
keskimäärin 2-3 käyntiin vuodessa.
(Taulukko 4.)
Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna eniten lääkärikäyntejä
asukasta kohti tehtiin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon
sairaanhoitopiirien alueella (kummassakin 2,1 käyntiä/asukas) sekä
Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella (2,0
käyntiä/asukas). Vähiten lääkärikäyntejä tehtiin Kymenlaakson (1,4
käyntiä/asukas) ja Helsingin ja Uudenmaan (1,3 käyntiä/asukas)
sairaanhoito-piirien alueella.
(Taulukko 5.)
Tarkasteltaessa
kaikkia käyntejä suhteessa asukaslukuun suurin käyntimäärä oli
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, jossa käyntejä
tehtiin 5,6 asukasta kohti ja pienin käyntimäärä Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, jossa käyntejä asukasta
kohti tehtiin 4,3. Näin oli myös vuonna 2006.
Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna käynnit lisääntyivät eniten
Helsingin ja Uudenmaan (6,3 % enemmän kuin vuonna 2006) ja
Kymenlaakson (5,0 % enemmän kuin vuonna 2006) sairaanhoitopiirien
alueilla. Selvimmin lääkärikäyntien määrä vähentyi Etelä-Savon
sairaanhoitopiirin alueella (10,7 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna).
Verrattaessa
lääkärillä käyneiden asiakkaiden määrää asukaslukuun, suurin
lääkärillä käyneiden määrä vuonna 2007 oli Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin alueella (73,0 % asukkaista). Pienin lääkärin
asiakkaiden osuus verrattuna asukasmäärään oli Lapin
sairaanhoitopiirin alueella (44,1 %). Ko-ko maassa lääkärin
asiakasmäärät vähenivät 4,7 %.
(Taulukko 6.)
Toiminnoittain ja
sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna erityisesti lastenneuvolan,
opiskeluterveydenhuollon, työterveydenhuollon ja kotisairaanhoidon
käyntien lukumäärissä oli suurta vaihtelua verrattuna vuoteen 2006.
Lastenneuvolakäyntien määrä kasvoi kaikkien sairaanhoitopiirien
alueella, mutta eniten kasvua oli Keski-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirissä (22,1). Opiskeluterveydenhuollon käynnit
lisääntyivät eniten Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella (34,3
%) ja vähenivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella
(22,0 %). Kaikki avohoitokäynnit yhteensä lisääntyivät eniten
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja vähenivät
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.
(Taulukko 7.)
Sivun alkuun
|