Alkoholijuomien kulutus väheni vuonna 2010
Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli ennakkotietojen mukaan
vuonna 2010 noin 10,0 litraa asukasta kohti eli noin kaksi
prosenttia pienempi kuin vuonna 2009. Kokonaiskulutuksen lasku
johtuu tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin
vähenemisestä.
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli vuonna 2010
ennakkotietojen mukaan vajaat 44 miljoonaa litraa
absoluuttialkoholia. Kulutus vähentyi kahdella prosentilla
edellisestä vuodesta. Asukasta kohti alkoholia kulutettiin 8,1
litraa. Alkoholin tilastoitu kulutus on kuitenkin vielä kahdeksan
prosenttia korkeampi kuin vuonna 2003.
Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jää niin kutsuttu
tilastoimaton alkoholinkulutus eli matkailijoiden tuoma alkoholi,
laillinen ja laiton kotivalmistus, suomalaisten ulkomailla
kuluttama alkoholi sekä salakuljetus ja korvikealkoholit.
Matkustajatuonti kattaa noin kolme neljännestä tilastoimattomasta
kulutuksesta, kun sen osuus vuonna 2003 oli noin puolet. Koko
tilastoimaton alkoholinkulutus pysyi viime vuonna lähes ennallaan
ja oli noin 1,9 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Sen osuus
kokonaiskulutuksesta oli 19 prosenttia.
Alkoholijuomien hinnat nousivat
Alkoholijuomien nimellishinnat nousivat vuonna 2010
ennakkotietojen mukaan noin 4,1 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna. Jakelutien mukaan tarkasteltuna alkoholijuomien
nimellishinnat nousivat vähittäismyynnissä noin 3,9 prosenttia ja
anniskelumyynnissä noin 4,5 prosenttia. Vuonna 2010 keskimääräinen
inflaatio oli 1,2 prosenttia. Alkoholijuomien reaalihinnat eli
inflaation vaikutuksesta puhdistetut hinnat nousivat
ennakkotietojen mukaan noin 2,8 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.
Vuonna 2010 alkoholijuomien reaalihinnat olivat edelleen 3,0
prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 2003.
Alkoholin käytön aiheuttamat haitat rasittavat
yhteiskuntaa
Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on näkynyt alkoholin
käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen
määrässä. Ennakkotietojen mukaan haittojen määrä näyttäisi monelta
osin kääntyneen laskuun.
Ennakkotietojen mukaan poliisi sai 82 142 kotihälytystä vuonna
2010, mikä on 2,0 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Poliisin
tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kokonaismäärä pysyi
edellisen vuoden tasolla, mutta törkeiden pahoinpitelyjen määrä
väheni yli 5 prosenttia. Rattijuopumustapausten määrä väheni lähes
10 prosenttia. Myös päihtymyksen takia säilöön otettujen määrä
väheni noin 10 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten määrä oli edelleen
vuonna 2010 korkeammalla tasolla kuin vuonna 2003. Sen sijaan
törkeiden rattijuopumusten ja päihtyneenä säilöön otettujen määrät
olivat vähentyneet vuoteen 2003 verrattuna.
Vuoden 2010 tilastotiedot alkoholiehtoisista kuolemantapauksista
ja sairaanhoitojaksoista valmistuvat tämän vuoden lopulla. Vuonna
2009 alkoholin käytön seurauksena kuoli 2 954 henkeä.
Alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä väheni noin 14 prosenttia ja
alkoholisairauksiin kuolleiden määrä hieman yli 3 prosenttia.
Vuoteen 2003 nähden alkoholisairauksiin tai -myrkytykseen kuolleita
oli kuitenkin edelleen yli 450 henkeä enemmän. Tapaturmaan tai
väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä väheni vuonna 2009 yli 8
prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alkoholisairauksien
hoitojaksojen määrä väheni vuodesta 2008 vuoteen 2009 noin 5
prosenttia. Sairaaloissa kirjattiin 24 843 hoitojaksoa, joissa
alkoholisairaus oli päädiagnoosina. Hoitojaksojen määrä on laskenut
2000-luvun alun tasolle.
Lähteet: Valvira, THL, Tilastokeskus.
Tilasto kokonaisuudessaan (pdf, 189 kt)
|
Lähde: Alkoholin kulutuksen ennakkotiedot 2010 -
Alkoholkonsumtionen 2010. 15.2.2011
Valvira, THL, Tilastokeskus.
Lisätietoja:
Marke Jääskeläinen (THL),
puh. 020 610 7654
Esa Österberg (THL),
puh. 020 610 7018 Gsm 0400 417 514
Lennart Wahlfors (Valvira),
puh. (09) 7729 2417, Gsm 050 324
9704 | |