Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Tilastot ja rekisterit

Kasvatus- ja perheneuvoloiden toiminta 2007

Asiakaskunta

Kyselyyn vastanneissa perheneuvoloissa kävi vuoden 2007 aikana 29 292 perhettä ja 68 099 asiakasta. Käyntejä oli yhteensä 359 007.

Kyselyyn jätti kuitenkin kokonaan vastaamatta 10 perheneuvolaa, minkä lisäksi muutama kyselyyn vastannutkin perheneuvola pystyi antamaan vain osan pyydetyistä tiedoista. Kun vastauskato korjataan, voidaan arvioida, että vuoden 2007 kokonaisluvut olisivat oikeasti seuraavat:

  • Perheiden yhteismäärä: noin 32 000
  • Asiakkaiden yhteismäärä: noin 76 000
  • Käyntien yhteismäärä: noin 380 000.

Tämä merkitsee sitä, että sekä perheiden, asiakkaiden että käyntien määrä on vähentynyt muutamalla prosentilla vuodesta 2002. Näin ollen 1990-luvulla tapahtunut kasvu asiakas- ja käyntimäärissä ei ole enää jatkunut 2000-luvulla.

Koska valtaosa perheneuvolakäynneistä liittyy lapsen tai perheen ongelmiin, vaikuttaa asiakasmäärän kehitykseen osaltaan myös lasten ja nuorten määrän muuttuminen. Alle 18-vuotiaiden määrä on vähentynyt vuodesta 1994 lähtien, ja vuonna 2007 heitä oli 19 000 (2 %) vähemmän kuin vuonna 2002. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt 11 000:lla (2 %) vuodesta 2002. Suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön ja lapsiperheiden määrään, kävi perheneuvoloissa suunnilleen saman verran asiakkaita ja perheitä kuin vuonna 2002.

Taulukko 4. Kasvatus- ja perheneuvonta 1991, 1997, 2002 ja 2007

N/A 1991 1997 2002 2007* Muutos
1991-1997,
%
Muutos
1997-2002,
%
Muutos
2002-2007,
%
Perheitä 22 504 31 106 33 191 32 000 +38 % +7 % -4 %
Asiakkaita 51 363 71 914 77 949 76 000 +40 % +8 % -3%
Käyntejä 286 218 419 271 402 112 380 000 +46 % +4 % -5 %

* Vastauskadolla korjattu luku.

Perheneuvoloissa käyneistä perheistä 90 % oli lapsiperheitä. Loput ovat lähinnä lapsettomia pareja tai kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia tai nuoria. Lapsiperheistä kaksi kolmasosaa oli kahden vanhemman perheitä ja kolmasosa yksinhuoltajaperheitä. Kahden vanhemman perheistä kaksi kolmasosaa oli tyyppiä aviopari ja yhteisiä lapsia, joka kymmenes tyyppiä avopari ja yhteisiä lapsia ja viidesosa uusperheitä eli perheitä, joissa kaikki lapset eivät ole vanhempien yhteisiä. Perhejakauma on lähes samanlainen kuin vuonna 2002.

Taulukko 5. Kasvatus- ja perheneuvoloissa vuoden 1997, 2002 ja 2007 aikana käyneet perheet

Perhetyyppi 1997 % 2002 % 2007 %
Aviopari ja lapsia 12 784 47,9 11 370 41,1 10 276 42,1
Avopari ja lapsia 1 847 6,9 2 288 8,3 1 739 7,2
Uusperhe. 2 681 10,1 3 212 11,6 3 315 13,6
Yksinhuoltaja ja lapsia 6 930 26,0 8 122 29,3 6 543 26,8

Kodin ulkopuolelle sijoitettu
lapsi tai nuori

810 3,0 896 3,2 914 3,7
Muut 1 623 6,1 1 798 6,5 1 584 6,5
Ei tietoa 4 431 . 5 505 . 4 891 .
Yhteensä 31 106 . 33 191 . 29 292 .

Perheneuvoloissa käyneistä asiakkaista 58 % oli aikuisia ja 42 % lapsia. Suhde on pysynyt lähes samana kymmenen viime vuoden ajan.

Lapsista suurin osa (65 %) oli kouluikäisiä eli 7-15-vuotiaita, 30 % alle kouluikäisiä ja loput kuusi % olivat 16-21-vuotiaita. Kouluikäisten osuus lapsiasiakkaista on kasvanut, kun taas alle kouluikäisten ja 16-21-vuotiaiden osuudet ovat laskeneet vuodesta 2002.

Seuraavassa taulukossa esitetään pelkät prosenttijakaumat, koska neljäsosa perheneuvoloista ei pystynyt antamaan täydellistä tietoa asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumasta vuodelta 2007. Jakaumat on laskettu niiden perheneuvoloiden tiedoista, jotka nämä tiedot ovat antaneet.

Taulukko 6. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumat 1997, 2002 ja 2007

Asiakas-ryhmä % asiakkaista 1997 % asiakkaista 2002 % asiakkaista 2007 Pojat/miehet %
1997
Pojat/miehet %
2002
Pojat/miehet %
2007
Alle 7-v. 11,7 13,9 12,3 58,7 60,5 59,1
7-15-v. 24,6 26,0 26,8 61,4 61,0 59,3
16-21-v. 5,8 3,4 2,4 39,9 36,2 35,8
Vanhemmat 55,9 54,8 55,6 36,1 34,8 37,5
Muut 2,0 1,9 2,8 37,1 37,7 44,7
Yhteensä 100 100 100 45,2 45,3 46,2

Sivun alkuun


Asiakastyö

Asiakastyö perheneuvoloissa jakaantui eri työmuotojen mukaan siten, että terapiaan käytettiin 43 %, tutkimukseen 40 %, ohjaukseen ja neuvontaan 16 % ja perheasioiden sovitteluun 2 % asiakastyön suoritteista. Terapiakäynnit jakaantuivat siten, että 31 % oli yksilöterapiaa, 26 % perheterapiaa, 9 % ryhmäterapiaa, 9 % puheterapiaa, 8 % pariterapiaa ja 17 % muuta terapiaa.

Verrattuna vuoteen 2002 ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tutkimuksen osuus on hieman pienentynyt ja terapian osuus kasvanut. Sen sijaan ohjauksen ja neuvonnan sekä perheasioiden sovittelun osuudet ovat pysyneet samoina. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikki perheneuvolat eivät pystyneet jaottelemaan käyntejä työmuodon mukaan, joten viidesosa käynneistä jäi luokittelematta.


Taulukko 7. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakastyö työmuodoittain 1997, 2002 ja 2007

Työmuoto Käynnit 1997 % Käynnit 2002 % Käynnit 2007 %
Perheasioiden sovittelu 12 886 3,2 9 483 2,5 5 443 1,9
Ohjaus ja neuvonta 47 213 11,7 58 106 15,0 44 493 15,5
Tutkimus 172 087 42,7 169 760 44,0 114 178 39,7
Terapia 171 238 42,4 148 848 38,5 123 284 42,9
Ei tietoa 15 847 . 15 915 . 71 609 .
Yhteensä 419 271 . 402 112 . 359 007 .


Perheneuvolaan hakeudutaan useimmiten lasten ongelmien takia (54 % tapauksista). Perheongelmat olivat syynä 21 prosentissa, perheasioiden sovittelu 13 prosentissa, pariongelmat 6 prosentissa ja lausuntopyyntö 2 prosentissa tapauksista.

Verrattuna vuoteen 2002 ovat sekä perheiden ongelmat ja perheasioiden sovittelu tulosyynä lisääntyneet, kun taas lasten ongelmien, pariongelmien ja muiden syiden osuus on vähentynyt.

Taulukko 8. Kasvatus- ja perheneuvoloihin asiakkaaksi hakeutumisen pääsyyt 1997, 2002 ja 2007

Ilmoittamisen pääsyy 1997
%
2002
%
2007
%
Perheasioiden sovittelu 5 3 13
Pariongelmat 11 8 6
Perheongelmat 15 18 21
Lapsen ongelmat 59 62 54
Lausuntopyyntö 3 3 2
Muu syy 8 6 3
Yhteensä 100 100 100


Perheiden ja lasten ongelmat oli mahdollista vapaaehtoisesti jaotella tarkemmin. Niissä perheneuvoloissa, jotka pystyivät antamaan tarkempaa tietoa, tulosyyt jakautuivat näin:

Perheongelmista kysyttiin tarkemmin näitä syitä:

• akuutti kriisitilanne (neljäsosa perheongelmista)
• alkoholismi/päihteet (pari prosenttia perheongelmista)
• lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily (pari prosenttia perheongelmista)
• perheväkivalta

(vajaa kymmenesosa perheongelmista)

• keskustelut perhe- ja
kasvatuskysymyksistä

(reilu kolmasosa perheongelmista)

• useita perheongelmia (noin viidesosa perheongelmista)

Lapsen ongelmista kysyttiin tarkemmin näitä syitä:

• herkkyysoireet (reilut neljäsosa lapsen ongelmista)
• sopeutumisongelmat (kolmasosa lapsen ongelmista)
• psykosomaattiset oireet (muutama prosentti lapsen ongelmista)
• puheongelmat (noin kymmenesosa lapsen ongelmista)

• oppimiseen ja kehitykseen liitt. tutkimukset

• useita lapsen ongelmia

(neljäsosa lapsen ongelmista)

(muutama prosentti lapsen ongelmista)

Sivun alkuun


Muu asiantuntijatyö

Asiakastyön lisäksi perheneuvolat toimivat alan asiantuntijoina kunnassa ja toiminta-alueellaan. Perheneuvolat tekevät yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa ja antavat niille asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Osa yhteistyöneuvotteluista on yleisiä ja osa yksittäistä asiakasta koskevia. Perheneuvolat antavat myös alan koulutusta ja työnohjausta sekä tekevät tiedotus- ja vaikutustoimintaa. Myös tutkimus- ja kehittämisprojektit kuuluvat monen perheneuvolan toimintaan.

Vuoden 2007 aikana perheneuvoloista annettiin noin 7 500 lausuntoa. Neuvotteluihin käytettiin 48 000 ja ulkopuolisille annettuun konsultaatioon ja työnohjaukseen 12 000 aikasuoritetta (1 aikasuorite on 45-60 min.). Lausunnonantoja, neuvotteluja ja konsultaatioita oli noin 90 prosentilla perheneuvoloista.

Kaksi kolmasosaa perheneuvoloista ilmoitti, että heidän työntekijänsä on pitänyt vuoden aikana alustuksen (yhteensä niitä pidettiin noin 800 kappaletta). Noin puolet perheneuvoloista kertoi, että heidän työntekijänsä on antanut haastatteluja vuoden aikana (yhteensä noin 150 haastattelua).

Lisäksi lähes puolet perheneuvoloista kertoi järjestäneensä erilaisia tilaisuuksia. Osassa niistä esiteltiin toimintaa ulkopuolisille (avoimet ovet, infotilaisuudet opiskelijoille tai yhteistyökumppaneille jne.). Osassa oli puolestaan kyse verkostoitumisesta muiden viranomaisten tai luottamushenkilöiden kanssa (esimerkiksi osallistumalla työryhmiin). Perheneuvolat järjestivät myös vanhempainiltoja, eroseminaareja jne.

Yli puolet perheneuvoloista oli vuoden aikana mukana tutkimus- tai kehittämisprojekteissa. Osa niistä on valtakunnallisia, osa seudullisia ja osa omaa kuntaa koskevia. Projektien aiheina olivat esimerkiksi palvelumallien ja työmuotojen kehittäminen yhdessä muiden palvelusektorien kanssa (esimerkiksi lasten ja perheiden palvelujen tai päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa). Myös oppilashuollon kehittämistä ja oppimisvaikeuksiin liittyvää kehittämistyötä on meneillään. Erittäin paljon oli lähisuhdeväkivallan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn liittyviä projekteja. Myös tietojärjestelmien ja tuotteistuksen kehittämistä tehdään useissa perheneuvoloissa.

Asiantuntijatyön osalta ei muutosta vuoteen 2002 voi luotettavasti arvioida, sillä 10 perheneuvolan tiedot puuttuvat.


Kasvatus- ja perheneuvonta 2007 -osion etusivulle

Tulosta | Lähetä tiedoksi

Julkaistu 8.4.2006, Päivitetty 14.4.2009

Paluu Kasvatus- ja perheneuvonnan yhteenvetosivulle
Taustatietoja:

Aineistokuvaus
Tiedustelulomake (pdf)

Arkisto

Sivu päivitetty 14.4.2009
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi