25.8.2008
Stakesin lausunto valtion ICT-varautumisen esitutkimusraportista
Yleistä
ICT-varautumisen merkitystä valtionhallinnossa ei ole riittävästi tiedostettu, koska viimeisten vuosien aikana ei ole tapahtunut niin merkittäviä tilanteita, jotka olisivat aiheuttaneet julkisuudessa keskustelua nykytilanteesta ja mahdollisista ongelmista. Useimmissa organisaatioissa on koettu ”läheltä piti” tilanteita, joissa on ollut aineksia laajempiin ongelmiin. Samanaikaisesti ICT:n merkitys sekä valtionhallinnon sisäisessä toiminnassa että julkisten palveluiden kautta jatkaa kasvuaan, joten tarvetta varautumisen kehittämiseen on.
Esitutkimusraportissa käydään kattavasti läpi nykytilanne ongelmineen. Kuten useissa muissa tietoteknologia-ongelmissa, ongelmat ovat useimmille organisaatioille tuttuja ja tunnistettuja, mutta niiden korjaamiseen ei ole resursseja ja aikaa, koska ICT-työläisten työkuorma on jo saavuttanut maksimin.
Lausunnossa toivottiin kiinnitettävän huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- esitutkimuksessa esitettyjen toimenpiteiden sisällön ja aikataulun toteuttamiskelpoisuus
Valtionhallinnossa on meneillään useita ValtIT:n pohjalta syntyneitä kärkihankkeita, joista tietoturvan osalta myös valmistautuminen vuoden 2011 alussa voimaan astuviin tietoturvatasoihin vaatii resursseja vuosina 2009-2010. Samanaikaisesti ICT-henkilöstön määrä ei tule kuitenkaan kasvamaan, joten näitä hankkeita joudutaan priorisoimaan resurssipulan johdosta.
- ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten halu ja mahdollisuus osallistua hankkeen eri osa-alueiden toteuttamiseen ja pilotointiin
Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistyvät 1.1.2009. Syntyvän uuden laitoksen ei ole mahdollista osallistua uusiin pilotteihin johtuen siitä, että kaikki resurssit tarvitaan uuden laitoksen toiminnan käyntiin saattamiseen.
- tiedot hallinnonalan hankkeista, joissa toteutetaan raportissa esitettyjä osa-alueita
Stakes toimii yhtenä osapuolena KanTo-hankkeessa.
Yksittäisiä huomioita
Sivu 4 taulukko 1.
STM
Sähköinen potilasarkisto
Pitäisikö olla kattavampi terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmät (KanTo)?
Sivu 8
1.3.3 Jatkuvuuden hallinta
”Jatkuvuuden hallinta on erityisen haasteellista palvelujen koostuessa palvelutuotantoverkostosta.”
sekä
sivu 12
”ICT-palvelutoimittajien alihankinta lisääntyy, myös Suomen ulkopuolelta.”
Suomessa ICT-palveluiden tuottaminen tapahtuu jatkossa myös valtionhallinnossa yhä useammin ulkoistetusti. Vastaavasti sellaisia palveluntarjoajia, jotka voivat toteuttaa riittävän korkeakäyttöisen, poikkeusolot riittävästi huomioonottavia ei markkinoilla ole kovinkaan montaa. Tämä aiheuttaa myös sen, että korkeampaa käytettävyyttä haluttaessa, palvelun hinta nousee niin merkittävästi, että joudutaan tyytymään toivottua matalampaan palvelutasoon (9-17).
sivu 18 luvussa 2.2.3
”Varautumisen kannalta on tarkoituksenmukaista luoda yhtenäiset vaatimukset ja sopimusmenettelyt, jotka koskevat sekä sisäisiä että ulkoisia palvelutuottajia. ”
Tämä tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin esimerkiksi valtion yhteishankintayksikkö Hanselin toteuttamissa kilpailutuksissa.
sivu 20 luvussa 2.3.2
”ICT-toiminnan riskienhallintaa ei ole yhtenäistetty valtionhallinnossa.”
ICT-varautumisen kehittämisen kannalta tämän tilanteen korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Keskeiseksi ongelmaksi tässä muodostuu usein se, että riskienhallinnan tulisi alkaa organisaation johdosta, jolloin johdon sitouttaminen tulisi saada keskeiseksi osaksi ICT-varautumista. Samoin käyttöön tulisi saada kaikille samanlaiset työvälineet riskienhallinnan toteuttamiseksi sekä järjestää aiheeseen riittävästi koulutusta eri sidosryhmille.
sivu 32 luvussa 3.2.1
”Korotetun tason järjestelmiä ovat esimerkiksi potilastietojärjestelmä ja perusrekisterit.”
Potilastieto- ja muiden KanTo-tietojärjestelmien keskeinen ongelma liittyy niiden monimutkaisiin tietoliikennejärjestelyihin. Tämä sama pätee nykyaikana entistä useamman tietojärjestelmän yhteydessä, jolloin kattavan varautumisen toteuttaminen edellyttää myös laajaa ulkoisten yhteistyötahojen ja palveluntarjoajien auditointia, joka on myös resurssikysymys.
Sivu 50 - 51
Kuva 34. ICT-varautumisen keskitettyjen resurssien tarve
”Vuosina 2010 – 2012 virastosta riippuen edellytetään 0,5 – 2 henkilötyövuoden kohdentamista ICT-varautumisen toteuttamiseen. Tarvittava työ voidaan suurelta osin tehdä myös henkilöstön tehtäväkuvauksia tarkentamalla, töiden priorisoinnilla ja päällekkäisyyksiä vähentämällä, jolloin ei synny merkittäviä lisäkustannuksia.”
Tämä on kenties hankkeen keskeisin riski. Koska tämä hanke kilpailee useiden muiden keskeisten hankkeiden kanssa tarvittavista resursseista, tarvittavaa henkilöresursointia ei välttämättä löydy. Toinen keskeinen tähän yhteyteen liittyvä ongelma on osaaminen; pelkästään tehtäväkuvauksia muuttamalla ei saavuteta riittävää osaamista.
Lausuntoa ei ole käsitelty Stakesin johtoryhmässä.
Pääjohtaja Mauno Konttinen
Tietohallintopäällikkö Maarit Puhto