Lausunto Lasten oikeuksien neljättä määräaikaisraporttia varten

Tämä lausunto tuo esiin niitä toimia, joihin Stakesissa on ryhdytty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vastaavasti ne ovat kommenttipuheenvuoro siitä, että näillä alueilla on todettu selviä puutteita. lausunnossa käsitellään lyhyesti niitä (osin päällekkäisiä) alueita, joilla Stakes osallistuu kansallisella ja paikallisella tasolla lasten oikeuksien parantamiseen:

1.Tiedon kerääminen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista

Stakesin yksi perustehtävä on luotettavan tiedon kerääminen päättäjille, jotta lapsi ja lapsiperheitä koskeva päätöksenteko perustuisi oikeisiin peruslähtökohtiin.

1.1. Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely on tuottanut vuodesta 1995 alkaen valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoja 14 - 18 -vuotiaiden nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyä on uudistettu lisäämällä lomakkeeseen uusia kysymyksiä mm. koulun terveysopetukseen, koulutapaturmiin ja koulu-uupumukseen liittyen. Tarkoituksena on hyvinvointitietoa tuottamalla tukea kuntia ja kouluja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kyselyn tuottamaa tietoa käytetään valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnin trendien seuraamiseen, toiminnan suuntaamiseen ja hankkeiden arviointiin.

Aineisto kerätään luokkakyselynä samoissa kunnissa kahden vuoden välein. Vuosina 2006 ja 2007 kyselyyn vastasi 75-76 % kaikista lukiolaisista ja 81-84 % kaikista peruskoulujen yläluokkalaisista. 73 % kunnista on tilannut kunta- ja koulukohtaiset tulokset käyttöönsä. Kouluterveyskyselyn vastausaktiivisuus ja tilauskanta vahvistuu edelleen tutkimusvuosi vuodelta. Kouluterveyskysely on jatkuvaa toimintaa.

Ammatillisten oppilaitosten toisen vuosikurssin opiskelijat olivat mukana Kouluterveyskyselyssä vuodesta 1995 vuoteen 2001 saakka. Resurssisyistä ammattiin opiskelevien tiedonkeruu jätettiin tällöin pois ja keskityttiin sen sijaan kehittämään peruskoulujen ja lukioiden aineistojen raportointia. Kouluterveyskyselyä laajennettiin uudellen koskemaan ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoita v. 2008 alusta alkaen. Laajennus on merkityksellistä erityisesti terveyserojen kaventamisen ja tulevaisuudessa vähentyvän työtekijämassan hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisen varmistamisen näkökulmasta.

1.2. TedBM

Stakes on yhteistyössä STM:n kanssa käynnistänyt Terveyden edistämisen vertaistieto (TedBM) -hankkeen vuonna 2006. Sen puitteissa on tarkoitus kehittää vertailukelpoisia menettelyjä ja tunnuslukuja, joilla voidaan kuvata kuntien ja niiden erilaisten yksiköiden toimintaa väestönsä terveyden lisäämiseksi ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi.

Lasten oikeuksien kannalta tämä hanke tuottaa tärkeätä tietoa mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuudesta oppimisyhteisöissä. Tunnuslukujen kehitystyön taustalla on vuonna 2007 tehdyt pilottikyselyt peruskoulujen rehtoreille. Ammattioppilaitoksille ja lukioille suunnattu vastaava pilottitutkimus tehdään tänä vuonna.

Toinen käynnissä oleva kehitystyö liittyy lasten ja nuorten terveydenedistämisaktiivisuuden indikaattoreihin, jonka pohjatyö on tehty 2007 yhdessä Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksen kanssa.

1.3. Sotkanet

Stakes on avannut maaliskuussa 2005 sosiaali- ja terveysalan päättäjien suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon tueksi verkkopalvelu SOTKAnetin. Maksuton tietopalvelu kokoaa kaikista Suomen kunnista väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja aina 1990 alkaen. Indikaattoripankki SOTKAnet on kaikille avoin palvelu, joka kokoaa tilasto-, rekisteri- ja kyselytietoihin pohjautuvaa tietoa muun muassa lasten ja nuorten terveystottumuksista, terveyspalvelujen ja lääkkeiden käytöstä, lastensuojelutomenpiteistä ja lapsiperheiden terveydestä.

Tietoja löytyy Suomen kaikista kunnista, mutta niitä voidaan hyödyntää myös seutu- ja maakunnan, läänin, sairaanhoitopiirin ja koko maan tasoilla. SOTKAnet -verkkopalvelu tarjoaa tiedot helposti ja nopeasti niin numeroina, graafisina kuvioina kuin karttoinakin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

2. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (menetelmien ja palveluiden kehittäminen)

2.1. Kaste-ohjelman lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen uudistaminen (Remontti-hanke)

Remontti-hanke on alku pitkälle kansalliselle kehittämisohjelmalle, joka vastaisi moneen komitean esittämään perusterveydenhuoltoon ja hyvinvointiin mutta myös sijaishuollon lisääntymisen perussyihin liittyviin huoliin. Hankkeen tavoitteena on, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun niissä kehitysympäristöissä, joissa he luonnostaan ovat. Näitä kehitysympäristöjä ovat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt. Kantavana ajatuksena on, että yhteisöllinen tuki ja pitkäaikaiset ihmissuhteet kaikissa näissä kehitysympäristöissä edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia, tukevat ongelmista kärsivän lapsen, nuoren ja perheen hoitoa ja kuntoutumista ja vähentävät syrjäytetyksi joutumista. on lasten ja nuorten psykososiaalisten peruspalvelujen kehittäminen yhdessä erityispalvelujen kanssa ja erityis- ja peruspalvelujen yhteistoiminnan kehittäminen yli kaikkien sektorirajojen.

Hankkeen puitteissa kehitetään sekä kehitysympäristöjä että palvelujärjestelmiä tukemaan lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisemään ja hoitamaan ongelmia ja häiriöitä. Remontti-hanke tukeutuu Stakesin viime vuonna käynnistyneeseen poikkisektorisen ajattelun ja työn synnyttämään lasten, nuorten ja perheiden palvelukonseptien horisontaalihankkeeseen (Lanupe)

2.2. Neuvolatyö

Neuvolakeskus on vuoden 2008 alusta liittynyt Stakesiin. Sen työstä lasten oikeuksien edistämiseksi on Tuovi Hakulinen-Viitanen antanut erillisen lausunnon.

2.3. Yhteistyö opetustoimen kanssa

Yhteispeli-hanke (yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Ylöjärven kaupungin kanssa) pyrkii tuomaan Suomen koulujärjestelmään välineitä oppilaiden sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseksi ja ongelmakäyttäytymisen vähentämiseksi. Vuonna 2007 on luotu kehittämistyön tieteellinen mallisekä kehittämistyön prosessin malli. tänä vuonna on alkanut menetelmien kehittäminen kouluissa vuoden 2008 alusta. Nämä kokemukset otetaan osaksi Kaste-ohjelman toteutamista.

2.4. Lasten hyvinvoinnin näkökulman pitäminen esillä aikuisille suunnatuissa palveluissa

Vanhemman mielenterveysongelma, päihdeongelma tai esim. vakava somaattinen sairaus lisää lapsen riskiä sairastua psyykkisesti. Vanhempien ja koko perheen kanssa työskennellen voidaan kuitenkin vahvistaa lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä: perheenjäsenten keskinäistä ymmärrystä, toimivia ihmissuhteita ja lapsen mahdollisuuksia ikätasoisiin, perheen ulkopuolisiin ihmissuhteisiin ja toimintaan.

Lastensuojelulaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat ottamaan huomion lapsen tuen ja hoidon tarpeen, kun vanhemmalle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten päihdehuollon- ja mielenterveyspalveluja. Stakesin Toimiva lapsi perhe - hankeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa työmenetelmiä, joiden avulla lain kirjain muuttuu arkiseksi työksi. Lapset puheeksi -interventiossa keskustellaan vanhemman kanssa perheen lasten tilanteesta. Interventio on neuvonnallinen: vanhemmat saavat eväitä tukea lapsiaan ja tietoa palveluista, jotka voivat olla heidän apunaan. Vertti- ryhmät lapsille ja vanhemmille tarjoavat vertaistukea ryhmissä ja perhekursseilla sekä psykiatrisen osastohoidon yhteydessä. Oma-apuoppaat on kirjoitettu sekä vanhempien että kouluikäisten nuorten käyttöön. Lapsiperheneuvonpito on menetelmäperheen periaatteiden pohjalta rakennettu lapsiperheiden kanssa työskentelevien verkostoitumisen toteuttamisen malli.

Menetelmäperheen eri interventioihin on kehitetty käsikirjat ja ohjeistus niiden toteuttamisesta. Yhteistyö hankkeen ja siinä mukana olevien, käytännön työtä tekevien kanssa on edelleen kiinteää. Tärkeä osa hankkeesta on Toimiva lapsiperhe -työn juurruttaminen osaksi jokapäiväisiä työmalleja ja ennaltaehkäisevän työotteen säilymisen turvaaminen osana lapsiperheiden palveluja. Pyrkimyksenä on, että työmenetelmät tulevat systemaattiseksi osaksi potilaan hyvää hoito psykiatrisessa sairaanhoidossa ja päihdehuollossa sekä peruspalveluissa että erikoistuneemmissa palveluissa.

2.5. Lapsiperheitä tukevat työmuodot

Lasten ja lapsiperheiden työmuotona on kehitelty dialogisia toimintakäytäntöjä, usean vuoden ajan. Näistä on julkaistu laajalle levinneet oppaat tausteoriaa ja toimintakäytännöistä. On järjestetty laajoja koulutuskokonaisuuksia ja näiden järjestely jatkuu edelleen. Näitä ovat Huolen puheeksi ottaminen varhain, ja erilaiset osallistavan verkostotyön muodot. Näiden työmuotojen kehittely ja juurruttaminen kuntien palvelutoimintaan jatkuu useissa kunnissa Stakesin tuella.

Myös lapsi- ja perhepalveluissa on ryhdytty kiinnittämään erityistä huomiota tapaan, jolla vanhemmat ja vanhemmuus palveluissa tulevat kohdatuksi. Neuvonnan ja ohjauksen ohella vanhemmat kaipaavat kuulevaa, kunnioittavaa ja luottamuksellista vuoropuhelua ammatti-ihmisten kanssa. Useissa Stakesin hankkeissa on otettu käyttöön uudenlaisia, kohtaavampia työkäytäntöjä vanhemmuuden ja lasten tukemiseksi ja auttamiseksi peruspalveluissa. Äitiys- ja lastenneuvoloiden henkilökunta on perehtynyt ryhmämuotoiseen perhevalmennukseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö omaksuu kasvatuskumppanuuteen perustuvaa tasavertaista vuorovaikutusta perheiden kanssa. Perhepalvelukeskusmalleissa rakennetaan moniammatillista työtapaa perheiden ja lasten auttamiseksi. Perhelähtöisyyden vahvistaminen peruspalvelujen asiakastyössä luo edellytykset puuttua sijaishuollon lisääntymisen perussyihin.

3. Varhaiskasvatuksen kehittäminen

3.1. Varhaiskasvatussuunnitelma

Stakesin Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) lähtökohtana on lapsen edun periaate. VASU ohjaa kuntien päivähoidon sisällöllistä kehittämistä. Suunnitelma on implementoitu kaikkiin kuntiin. Tällä hetkellä kunnissa valmistellaan lapsikohtaisia vasuja, joiden tavoitteena on ottaa huomioon jokaisen lapsen yksilöllisyys ja ainutkertaisuus varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Stakes tuottaa vuonna 2008 oppaan lapsivasujen tuottamiseksi. VASU tukeutuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Suunnitelmaan liittyvä kouluttaminen ja tiedottaminen, mm. Varttua-Internetympäristön avulla, vie tietoa yleissopimuksesta varhaiskasvatuksen kentälle.

3.2. Media

Stakes julkaisee kevään 2008 aikana yhteistyössä opetusministeriön kanssa Mediamuffinssihankkeessa tuotetun julkaisun 'Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa'. Julkaisun tavoitteena on yhtäältä hyödyntää median mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa, toisaalta auttaa kasvattajia suojelemaan lapsia median haitoilta. Julkaisu tukee perheiden ja varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuutta ja antaa välineitä yhteiseen kasvatustehtävään

3.3. Monikulttuurisuus

Varhaiskasvatuksen Varttua-Internetympäristöön tuotetaan kevään 2008 aikana monikulttuurisuus sivut, joilla lisätä henkilöstön tietoa monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta ja siten osaltaan vaikuttaa syrjinnän vastaiseen työhön.

Stakesin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostaa esille yhteistyöverkostojen rakentamisen romanikulttuurin edustajien kanssa. Tavoitteena on lisätä henkilöstön romanien kulttuurin tuntemusta ja pyrkiä lisäämään romanilasten varhaiskasvatukseen osallistumista yhdessä vanhempien kanssa. VASUsta on tuotettu vanhemmille esitelehtinen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lehtinen julkaistaan maaliskuussa 2008 somalin, arabian ja venäjänkielisinä.

4. Nuorten terveyskäyttäytymisen edistäminen ja ehkäisevä mielenterveystyö

4.1. Päihteiden käytön ja peliriippuvuuden vähentäminen

Stakesin Päihdetyö-ryhmä kokoaa, tuottaa, välittää ja soveltaa kansallista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (kehittäminen, tutkimus, tietovarannot). Päihdetyötä toteutetaan jatkumona päihteiden käytön ennaltaehkäisystä päihdehaittojen hoitoon. Päihdetyö-ryhmän vastuualueena on myös peliriippuvuuden ehkäisy ja peliriippuvuuden hoidon kehittäminen, jossa nuoret ovat omana kohderyhmänään. Heidän kannaltaan on erityisen keskeistä varhainen puuttuminen peliriippuvuutta ennakoivaan pelikäyttäytymiseen.

Päihdetyö-ryhmä tukee kuntia sekä suoraan (sen koordinoima ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto kattaa 90 % kunnista) että välillisesti. Välillisesti toimitaan sosiaali- ja terveysministeriön (politiikkaohjelmat), lääninhallitusten (ehkäisevän päihdetyön lääniyhdyshenkilöt, päihdetyöryhmät), ammattikorkeakoulujen (päihdeopettajien verkosto), osaamiskeskusten ja alueellisten hankkeiden (päihdepalvelujen kehittäminen) sekä seutukuntien kautta (seutuistamiskokeilu, Paikallinen alkoholipolitiikka-hanke).

Päihdetyö-ryhmän toiminnan tavoitteena on osaltaan myötävaikuttaa alueellisten/ paikallisten päihdetyön toimintarakenteiden vahvistumiseen (toimiva järjestelmä ja palvelurakenteet, päihdestrategia osana hyvinvointistrategiaa, monitoimijainen päihdetyöryhmä ja yhdyshenkilö) sekä toimijoiden tietopohjan ja osaamisen kohentumiseen. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit ovat olleet kunnille ja järjestöille avuksi nuoriin kohdistuvassa ehkäisevässä päihdetyössä. Vuoden 2008 alusta Päihdetyö-ryhmä on myös vastannut Alkoholiohjelman 2008–2011 koordinoinnista ja huumausainepoliittisen yhteistyön kehittämisestä.

Päihdetyöryhmä on julkaissut runsaasti materiaalia muun muassa ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Ryhmä ylläpitää myös laajaa Neuvoa-antavat -verkkosivustoa.

4.2. Seksuaaliterveyden edistäminen

STM on tehnyt Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman vuosille 2007 - 2011. Siinä kiinnitetään erityishuomio nuoriin. Yhtenä sisältöalueena on seksuaalisen väkivallan ehkäisy ja väkivallan uhrien ja tekijöiden hoito.Stakesissa kouluttaa nuorten seksuaaliterveyden edistämistä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja neuvolatyössä parisuhteen tukemiseksi. Seksuaaliterveys nähdään integroituna osana palveluja. Seksuaalinen väkivalta, sen tunnistaminen ja kohtaaminen ovat aihealueita, jotka liitetään koulutusohjelmiin.

4.3. Aikalisä

Nuoret miehet kutsutaan varusmiespalvelukseen 17-vuotiaina. Merkitsevä osa heistä vapautetaan mielenterveydellisten syiden perusteella. Stakesin, useiden kuntien, Puolustusvoimien ja työministeriön yhteisessä Aikalisä-hankkeessa tavoitetaan näitä nuoria miehiä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Toimintaa on jo n 50 kunnassa ja se on laajenemassa. Tähänastiset kokemukset ovat rohkaisevia, ja hankkeen on arvioitu myös ehkäisseen itsemurhia. Nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistaminen on Suomessa edelleen paikallaan.

5. Lastensuojelutyön kehittäminen

5.1. Avohuollon lastensuojelutyö

Stakes on aktiivisesti vaikuttanut lasten oikeuksien toteutumiseen avohuollon lastensuojelustyössä. Se on tuonut maahan läheisneuvonpitomenettelyn, jolla varmistetaan lapsen oikeus tulla kuulluksi turvallisissa olosuhteissa. Lapsen hänen asioita ei selvitetä ohi hänelle tärkeitä ja mahdollisimman turvallisia aikuisia, eikä siis vain huoltajien kanssa. Läheisneuvonpidosta on tuotettu oppaat molemmilla Suomen virallisilla kielillä ja koulutuksia on järjestetty Suomen lisäksi Pohjoismaissa. Vasta käynnistynyt pohjoismainen tutkimus tuottaa tarkistuslistan lasten edun turvaamiseksi läheisneuvonpidossa. Läheisneuvonpito on vakiintunut hyväksi käytännöksi eri puolilla Suomea ja siihen viitataan uudessa lastensuojelulaissa. Lastensuojelun avotyöhön on Suomessa 2000 luvulla tullut uusi ammattikunta, perhetyöntekijät. Monella kunnissa ja seutukunnissa tämä toiminta on nopeasti laajentunut tärkeäksi avuksi lapsiperheiden arkeen. Stakesissa on vasta valmistunut katsaus Lastensuojelun kehittämisohjelmalle perhetyön nykytilasta, haasteista ja kehittämisehdotuksista

5.2. Lasten sijaishuolto - valtion koulukodit

Stakesin alaisten valtion koulukotien yhteyteen on viimeisen vuoden aikana käynnistetty kolme sijaishuollon kehittämisyksikköä, joiden tavoitteena on ottaa vastuuta lastensuojelun alueellisesta kehittämisestä. Stakesissa tutkitaan parhaillaan ns. erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten ja nuorten asianmukaista hoitoa. Tämän kautta varmistetaan että myös lapset ja nuoret tulevat kuulluksi heidän hoitonsa liittyvissä vaikeissa kysymyksissä. Toisessa hankkeessa koulutetaan henkilökuntaa edelleen lasten osallisuuden lisäämisessä tarinallisuuden ja ilmaisutaitojen kautta. Koulukodit ovat määritelleet vuoteen 2015 ulottuvassa strategiassaan yhdeksi strategiseksi linjaukseksi etsiä keinoja huomioida ja ymmärtää eri kulttuuritaustoista tulevien lasten ja heidän perheidensä erityisen tuen tarpeita. Koulukodit pyrkivät myös rekrytoinnissaan moniarvoisuuteen. Lisäksi henkilöstökoulutuksessa kiinnitetään huomiota monikulttuurisuustaitojen sisäistämiseen.

6. Perheväkivallan estäminen

2007 on ollut painopisteenä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen hallintoalojen yhteisenä poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseksi.

Perheväkivallan ehkäisyn kansallinen koordinointi on siirtynyt Stakesiin vuoden alusta. Stakes on mukana valmistelemassa hallintoalojen yhteisestä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa yhtenä panopisteenä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Sen mukaan on ehdotettu, että Stakesin lähisuhdeväkivallan vastuuyksikköä vahvistettaisiin, jotta uusien toimenpiteiden implementointi tulisi mahdolliseksi. Mukaan on ehdotettu seuraavia toimenpiteitä:

• Selvitetään alle 2-vuotiaiden väkivallan uhreina tai tapaturmaisesti kuolleiden lasten kuolinsyyt esimerkiksi onnettomuustutkintalautakunnan erillisselvityksenä. Perusteellinen selvitys toisi tietoa niistä olosuhteista ja taustatekijöistä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta, jotka ovat olleet vaikuttamassa lapsen menehtymiseen,
• mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettu turvataitokasvatus antaa lapselle valmiuksia suojella itseään, myös internetin grooming-tapauksissa. Parannetaan turvataitokasvatusta ja varmistetaan, että turvataitokasvatuksen toteuttamisen resurssit ja taidot ovat lasten kasvatuksen ammattilaisilla laajasti (esim. siihen valmiudet hankkineet lastentarhanopettajat ja perusopetuksen opettajat, nuorisotyöntekijät),
• seksuaalisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi kehitettävä ns. Lastentalo-toimintamalli, joka varmistaa erityisen osaamisen lapsen kanssa työskentelyssä niin rikostutkinnan, lapsilähtöisesti toimivan oikeusprosessin kuin hoito- ja tukitoimienkin osalta,
• säännöllisesti toistettava valistuskampanja kuritusväkivallan vähentämiseksi lasten kasvattamisessa (26 % vanhemmista hyväksyy vielä ruumiillisen kurituksen), myös laitoksissa elävien lasten kasvatukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kampanjan tulisi sisältää valistusta, tietoa, koulutusta, erilaisia tukimenetelmiä (vrt. Lasinen lapsuus pitkäkestoinen toimenpidekokonaisuus).
• Vahvistetaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaatioyksikköä (Stakes). Perustehtävänsä lisäksi yksikkö varmistaa mm. tässä ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumisen erityisesti lapsiin, nuoriin ja ikääntyvään väestöön kohdistuvan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi.

Pääjohtajan sijaisena ylijohtaja Matti Heikkilä

Kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä