18.12.2006

Lausunto: standardin ISO 15489-1 soveltuvuus ja käännös

Suomen standardisointiliitto on pyytänyt Stakesilta lausuntoa standardin ISO 15489-1 (Information and documentation - Records management - Part 1: Principles) suomenkielisestä käännöksestä ja standardin soveltuvuudesta kansalliseksi SFS-standardiksi.

Lausunnon rajaukset

Lausunnolla olevan standardin soveltamisala on laaja käsittäen sekä tietotekniikan että tietoliikennetekniikan toiminnat ja sovellutukset. Stakes on sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, eikä sen tehtävänä ole ottaa kantaa tämän standardin soveltuvuuteen käytettäväksi sosiaali- ja terveysalan ulkopuolella. Näin ollen tämä lausunto rajoittuu käsittelemään standardin soveltuvuutta sosiaali- ja terveysalan toimintoihin.

Kyseessä oleva standardi on kaksiosaisen standardin ISO 15489 ensimmäinen osa. Tämän standardin toinen osa ISO/TR 15489-2 on julkaistu vuonna 2001 ja nämä kaksi osastandardia tulee Stakesin näkemyksen mukaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena. ISO 15489 standardi rajaa soveltamisalueensa seuraavasti " ISO 15489 does not include the management of archival records within archival institutions". Näin ollen sähköinen arkistointi (esimerkiksi potilaskertomusten sähköinen arkistointi) ei kuulu tämän standardin sovellutusalueeseen.

ISO 15489-1 standardin soveltuvuus ja käännös

Kansainvälisten standardien paikallistamisessa on tärkeää ymmärtää kulttuuriset erot maiden välillä. ISO:n records management standardien yhteydessä tämä on erityisen tärkeää. Anglosaksisissa maissa käytetty käsite "records management" ei ole yhtenevä Suomen asiakirjahallinnon tai arkiston muodostussuunnitelman käsitteiden kanssa. Recordilla tarkoitetaan ISO-standardissa mitä tahansa informaatiota sisältävää tietuetta, kun taas esimerkiksi terveydenhuollon asiakirjalla on Suomessa aivan erityinen asetuksella määritelty merkitys. Toisaalta Englannin NHS käyttää "records management" käsitettä ISO 15489 standardia laajemmassa merkityksessä.

Nyt kyseessä oleva käännös on laadittu kansallisen asiakirjahallinnon näkökulmasta ja sen terminologia ei vastaa ISO 15489-1 standardissa käytettyä terminologiaa. Stakesin näkemyksen mukaan tällaisen käännöksen asemesta tulisi laatia standardin soveltamisohje joka sisältää selvityksen terminologisista eroavuuksista kansainvälisen standardin ja Suomen välillä.

Terveydenhuollon näkökulmasta standardin ISO 15489 sovellutusalueena ovat terveydenhuollon toimintayksiköiden potilastietojärjestelmät ja kansallisen arkiston sähköiset potilastietoja sisältävät dokumentit. ISO 15489 standardi soveltuu käytettäväksi niiden yhteydessä ja sitä olisikin perusteltua käyttää Suomessa yhtenä terveydenhuollon potilas- ja asiakastietojen hallinnoinnin standardina. Potilaskertomusten sähköisen arkistoinnin osalta ISO 15489 standardien soveltuvuus ja käyttökohteet ovat määritelty standardeissa ISO DTS 21547-1 ja ISO TR 21547-2 (Securiry requirements for archiving electronic health records).

Yhteenveto

Stakesin näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää, että myös terveydenhuollossa käytetään kansainvälisiä standardeja mahdollisimman laajasti. Tärkeää on myös, että terveydenhuollon ja yritysmaailman asiantuntijat ymmärtävät standardissa käytetyt termit yhtenäisellä tavalla. Perusteltua on edellyttää, ettei standardin kääntämisen yhteydessä termien ja käsitteiden merkitys muutu. Termejä käytettäessä tulee edelleen ymmärtää, missä kontekstissa niitä on tarkoitettu käytettävän samoin kuin termeihin liittyvät mahdolliset kulttuuriset merkityserot.

Stakes esittää, että STM yhdessä SFS:n ja standardisoinnin kansallisten asiantuntijoiden kanssa tuottaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvien englanninkielisten ja suomalaisten termien ja käsitteiden vastaavuusjulkaisun joka on vapaasti saatavissa.

Stakesin näkemyksen mukaan ISO 15489-1 ja ISO 15489-2 standardeja tulisi käyttää yhtenä kokonaisuutena ja niiden käyttöä tulisi edistää terveydenhuollossa. Kansallisen käännöksen asemesta tulisi laatia standardien soveltamisohje ja siihen liittyvä terminologiaraportti.

Tätä lausuntoa ei ole käsitelty Stakesin johtoryhmässä.

Helsingissä 18.12.2006

Pääjohtaja Vappu Taipale
Tutkimusprofessori Pekka Ruotsalainen