12.12.2006

Stakesin lausunto Luovuusstrategian loppuraportista

Yksitoista askelta luovaan Suomeen, OPM:n julkaisuja 2006:43

Opetusministeriön luotsaama luovuusstrategia on toteutettu kolmessa vaiheessa. Loppuraporttia edeltäneet vaiheet on raportoitu kahdessa julkaisussa: Luovuuskertomus (OPM 2004:4) kuvasi työn lähtökohtien valmistelua, ja Kolme puheenvuoroa luovuuden edistämisestä (OPM 2005:35) sisälsi osatyöryhmien ehdotukset. Loppuraportti ei ole varsinainen yhteenveto tai kannanotto työn aiempiin vaiheisiin. Siinä hahmotellaan kokoavaa strategista näkökulmaa teemaan.

Loppuraportin yksitoista askelta ovat tiivistettynä seuraavat:

1. Lasten luovuutta vaalitaan - vanhemmilla on vastuu, yhteiskunta tukee; luovan itseilmaisun kehittämistarpeet sisällytetään koulutukseen ja muihin lasten asemaan vaikuttaviin toimiin.

2. Eheytetystä koulupäivästä luovuutta tukeva rytmi koulutukseen; taide-, taito- ja ilmaisukasvatuksen asema koulussa ratkaistaan tässä yhteydessä.

3. Kulttuurin kaikki alueet kukoistamaan; kulttuurin tulee sisältyä kaikkiin keskeisiin valtion, alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän toimintaa ohjaaviin strategioihin.

4. Ikkunoita auki arvoja ja asenteita tarkistamalla; keskustelukulttuuria edistetään ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan.

5. Innostaviin ympäristöihin pyritään mm. vuorovaikutuksellisuuden edistämisellä ja vapaiden tilojen luovalla käytöllä.

6. Työelämän käytännöt luovuudelle suosiollisiksi; tarvitaan laajamittaista tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä ohjaavan normiperustan ja käytäntöjen tarkistamista.

7. Motivoinnilla, johtamisella ja urakierrolla pannaan vauhtia luovuuteen.

8. Luovuutta ja innovatiivisuutta kaikille toimialoille ja alueille; luova talous, tuotteistaminen ja markkinointi ovat tähdellisiä.

9. Ideat tuotteiksi ja yrityksiksi; yrittäjyyden asemaan vahvistetaan edelleen Suomessa.

10. Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan; sektorirajat ylittäviä vastuita ja tehtäviä parannetaan oleellisesti.

11. Luovuussopimus -askelta voinee pitää loppuraportin tiivistymänä. Luovuussopimuksen tulisi ehdotuksen mukaan saada konkreettinen muotonsa yhtenä seuraavan hallituksen politiikkaohjelmista.

Luovuusstrategian loppuraportti on tiivis (19 s.) ja selkeästi kirjoitettu mutta perin yleisluontoinen. Jokainen esitetyistä "askeleista" erikseen ja yhdessä vaatisi "laajamittaista tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä ohjaavan normiperustan ja käytäntöjen tarkistamista", kuten työelämän (6. kohta) kohdalla todetaan. Esimerkiksi lasten luovuuden vaaliminen (1. ja 2. kohta) on monisärmäinen ja jännitteinen aihepiiri, jossa tarvitaan paneutumista arkiyhteisöjen (kuten päivähoidon ja koulun) luovuutta kannatteleviin piirteisiin lasten tasa-arvoisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista. On mahdollista, että lapsiasiain neuvottelukunta sekä lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö tulevat suuntaamaan tehtävänsä myös luovuuden näkökulmasta.

Loppuraportin strategisen näkökulman kokoamisessa korostetaan kulttuurin sisällyttämistä kaikkia keskeisiä toimintoja ohjaaviin strategioihin (mm. kohta 3,10 ja 11). Tältä osin Stakes ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö solmisivat yhteistyösopimuksen tai kehittelisivät muun vastaavan välineen, jolla taide- ja kulttuurilähtöiselle toiminnalle (soveltavalle taiteelle ja yhteisötaiteelle) voidaan luoda legitiimit ja kestävät edellytykset sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Tällaisesta toiminnasta on karttunut runsaasti myönteistä kokemusta ja myös näyttöä terveyttä, hyvinvointi ja työssä jaksamista edistävistä vaikutuksista. Soveltava taide jää sektorirajojen väliin, ja se tarkoittaa jäämistä ei kenenkään maalle, jolloin menestyksellistä osaamista haihtuu taivaan tuuliin. Näin voitaisiin käytännöllisesti konkretisoida luovuusstrategian strategisia hahmotelmia, ja osaltaan varmistua siitä, ettei se jää vain paperiksi ilmaan.

Pääjohtaja Vappu Taipale
Tutkimusprofessori Marjatta Bardy