12.12.2006

Lausunto päihdekuntoutusta ja yhdyskuntaseuraamuksia käsittelevästä työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriön työryhmämietintö Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset (2006:19) pohtii rikoksen tehneiden päihdekuntoutuksen kehittämistä eri yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanossa. Työryhmän tavoitteena on, että (1) yhdyskuntaseuraamusta voisi käyttää useammin tuomitun päihdeongelmasta huolimatta, (2) päihdekuntoutuksen tarve huomioitaisiin systemaattisesti yhdyskuntaseuraamuksen toimeenpanon yhteydessä ja (3) ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöä voisi vähentää.

Työryhmän kaikki tavoitteet ovat tärkeitä. Monet rikokset liittyvät päihteiden ongelmalliseen käyttöön ja päihdekuntoutus vähentäisi uusintarikollisuutta. Yhdyskuntaseuraamuksien lisääntyvä käyttö vähentäisi myös vankeuteen liittyviä ongelmia, jotka voivat vahvistaa vangin rikollista identiteettiä ja ylläpitää rikollista käyttäytymistä.

Työryhmä määrittelee yhdyskuntaseuraamuksiksi yhdyskuntapalvelun, ehdollisesti rangaistujen valvonnan, nuorisorangaistuksen, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnan ja valvotun koevapauden. Yhdyskuntapalvelu on valittu erityiseksi kehittämiskohteeksi, johon päihdekuntoutus voidaan luontevasti liittää. Työryhmä korostaa, että yhdyskuntaseuraamustyössä pelkästään normeihin liittyvä muodollinen työskentely ei riitä. Monet asiakkaat ovat moniongelmaisia ja ovat suunnitelmallisen sosiaalityön ja palveluohjauksen tarpeessa. Stakes pitää tätä näkökulmaa perin tärkeänä ja korostaa, että tarvitaan todellisia ja riittäviä resursseja, jotta kuntoutus voisi yksittäisten asiakkaiden osalta toteutua.

Työryhmä kuvaa päihdepalvelujärjestelmää ja sen toimivuutta perusteellisesti. Asiakkaiden huono-osaisuus on ilmeinen: työttömyys, asunnottomuus, toimeentulovaikeudet, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä päihdepalvelujen käyttäjillä. Lisäksi ongelmat ovat usein toisiinsa kietoutuneita ja siksi ne vaativatkin palvelujärjestelmältä usein pelkkää hoitoa laaja-alaisempaa ongelmien ratkomista eri ammattiryhmien yhteistyönä. On syytä korostaa tällaisen kokonaiskuntoutukseen pohjautuvan työskentelyn tarpeellisuutta, jos todella halutaan auttaa rikoksiin syyllistyneitä päihdeongelmaisia.

Tutkimusten mukaan hoito ja kuntoutus ovat uusintarikollisuuden vähentämisessä sekä halvempia että vaikuttavampia vaihtoehtoja kuin vankeus. Työryhmän mukaan myös kansainvälisissä keskusteluissa yhdyskuntaseuraamusten on katsottu olevan kuntoutumisen kannalta parempi vaihtoehto kuin laitosrangaistukset, koska laitoksessa tuomitulla on vähemmän mahdollisuuksia elämäntilanteensa muuttamiseksi.

Keskeisenä lähtökohtana työryhmä pitää perustellusti sitä, että yhdyskuntaseuraamusta suorittaville turvataan lain mukaiset päihdekuntoutuspalvelut samoin periaattein kuin muillekin kansalaisille. Ehdotus siitä, että seuraamukseen liitettävä päihdehoito edellyttäisi rikoksentekijän suostumusta ja perustuisi sosiaali- tai terveydenhuollon tekemään suunnitelmaan, on niin ikään kannatettava.

Työryhmän lakimuutoksia edellyttävät ehdotukset ovat perusteltuja. Stakes kiinnittää erityistä huomiota siihen, että päihdeongelmien ehkäisyn laajentaminen enintään 50 tuntiin yhdyskuntapalveluksesta voi tuottaa nykyistä parempia tuloksia sekä uusintarikollisuuden että päihdeongelmien torjumisessa. On myös kannatettavaa, että laki tehdään joustavammaksi mahdollistamalla sen, että Kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehen lisäksi joku muu henkilö voi hoitaa yhteydenpitoa palvelupaikalle. Samaten ehdotus yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon lykkäämisestä toisi tarpeellista väljyyttä lakiin ja edistäisi entistä useampien päihdeongelmaisten pääsyä päihdepalvelujen piiriin rangaistuksen aikana. Myös ehdotus yhdyskuntapalvelupaikkojen lisäämisestä on perusteltu.

Selvä parannus olisi myös työryhmän ehdottama hoitotakuuseen liittyvä lisäys, jonka mukaan ammattihenkilöstö arvioisi hoidon tarpeen viimeistään kolmantena arkipäivänä asiakkaan yhteydenotosta. Tämä uudistus tehostaisi rikoksentekijöiden päihdekuntoutusta ja koskisi samalla huomattavasti laajempaa päihdeongelmaisten joukkoa. On oletettavaa, että pikainen avunsaanti päihdeongelmiin, kuten esimerkiksi akuuttitilanteen vaatima katkaisuhoito, voi myös vaikuttaa rikollisuuteen ehkäisevästi.

On hyvä, että työryhmä ehdottaa edes karkean arvion tarvittavasta määrärahasta ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Laskelman mukainen 2-2,5 miljoonan euron lisäys tuntuu kohtuulliselta. Ajatus arvioinnin ja tutkimuksen kytkemisestä uudistukseen on myös kannatettava.

Työryhmä toteaa, että nykyoloissa sekä päihde- että kriminaalihuollossa on vaikea laajentaa budjetti- ja henkilökehystä. On esimerkiksi oletettavaa, että useat kunnat eivät kykene rahoittamaan työryhmän ehdottamia lisätehtäviä nykyisistä budjeteistaan. Periaatteellisempi kysymys, jota työryhmä ei pohdi onkin se, pitäisikö yhdyskuntaseuraamusten piiriin kuuluvien päihdeongelmaisten kuntoutus ylipäätään rahoittaa kunnan varoista. Voidaan nimittäin myös argumentoida sen puolesta, että valtion tulisi vastata tämän monista ongelmista kärsivän ja paljon resursseja vaativan asiakaskunnan kuntoutuksen kuluista.

Kokonaisuudessaan Stakes pitää mietintöä tärkeänä avauksena. Uudistuksen määrälliset vaikutukset eivät kuitenkaan olisi kovin laajat. Työryhmän arvion mukaan päiväkohtainen keskivankiluku alenisi noin 40-50:llä. Stakes pitääkin tärkeänä, että myös yhdyskuntaseuraamusjärjestelmän ulkopuolella olevien vankien päihdekuntoutusta kehitetään edelleen. Erityisen oleellista on etsiä keinoja, joilla päihdeongelmaisten vankien tai yhdyskuntaseuraamuksen yhteydessä päihdepalveluja saaneiden rangaistuksen jälkeinen päihdekuntoutuksen jatkuminen voidaan taata niille, jotka sitä tarvitsevat.

pääjohtaja Vappu Taipale
erikoistutkija Christoffer Tigerstedt