28.9.2006

Lausunto EVO-tutkimusrahoituksen jakoperusteiden uudistamista koskevasta työryhmäraportista

Valtion korvausta (EVO -rahoitusta) terveydenhuollon toimintayksiköille tutkimukseen ja koulutukseen on 2000-luvulla pohdittu useissa selvityksissä, mietinnöissä ja raporteissa. Helmikuussa 2005 peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä päätti perustaa työryhmän valmistelemaan EVO -rahoituksen kehittämistä. Kansliapäällikkö Erkki Virtasen johtama työryhmä jätti muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle kesäkuussa 2005. Muistiota ei ilmeisesti lähetetty lausuntokierrokselle, vaan sosiaali- ja terveysministeriö asetti 3.11.2005 uuden työryhmän EVO -tutkimus-rahoituksen jakoperusteiden uudistamiseksi Virtasen työryhmän suuntaviivojen toteuttamiseksi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi tarkastuskertomuksensa terveystieteellisen tutkimuksen erityisvaltionosuudesta lokakuussa 2005. Tarkastusvirasto totesi mm., että EVO -järjestelmältä puuttuvat toimintaa ohjaava strategia ja toiminnalle asetetut tavoitteet ja että korvauksia ei aina ole käytetty säännösten edellyttämällä tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei edelleenkään ole käytettävissä tietoa, joka mahdollistaisi tutkimustoiminnan tuloksellisuuden luotettavan arvioinnin. Tarkastusvirasto arvosteli myös järjestelmän läpinäkyvyyttä ja huomautti lopuksi, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee huolehtia siitä, että terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta koituvat kustannukset eivät siirry kuntien maksettaviksi. Stakes yhtyy näihin VTV:n näkemyksiin, mutta huomauttaa puolestaan, että jos EVO -tutkimusrahoituksella korvataan kunnille koituva maksurasitus, ainakin osa tutkimusrahoituksesta tulisi voida ohjata alueellisesti terveydenhuollon kehittämisen kannalta oleelliseen tutkimukseen.

Terveystieteellisen tutkimuksen alojen määrittely

Terveystieteellisen tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

Siirtyminen hankemenettelyyn

Alueelliset tutkimustoimikunnat ja tutkimuskeskukset

Tutkimuskeskuksen johtajan ja avustavan henkilökunnan palkkaus ja toimintamenot lienee tarkoitus suorittaa korvamerkittyinä EVO -rahoista, kaikille alueille samansuuruisena? Onko tämän rahan ajateltu sisältyvän ehdotettuun 30%:n infrastruktuurirahoitukseen? Raportissa esitetään, että tutkimuskeskuksen johtajan nimittäisi yo-sairaanhoitopiirin hallitus ja että johtaja työskentelisi sh-piirin johtajaylilääkärin alaisuudessa. Parempi vaihtoehto olisi, että sairaanhoitopiirin hallitus tekisi nimitysesityksen valtakunnalliselle neuvottelukunnalle, joka päättäisi nimityksestä ja jolle johtaja raportoisi. Tämä menettely olisi linjassa ehdotetun tulossopimusmekanismin kanssa.

Valtakunnallinen terveystieteellisen tutkimuksen neuvottelukunta

Neuvottelukunnan asettaminen on perusteltua kaiken terveystieteellisen tutkimuksen ohjaamiseksi ja koordinoimiseksi. Suomen Akatemian osallistuminen neuvottelukunnan työskentelyyn olisi erinomaisen tärkeää mm. siitä syystä, että Akatemialla ja EVO -järjestelmällä on jo ollut yhteisrahoitteisia hankkeita.

Työryhmäraportti luettelee suuren määrän mittavia tehtäviä neuvottelukunnalle, mm. suuritöisen tulossopimusmenettelyn. Herää kysymys, onko seitsemän jäsentä riittävä määrä? Lisäksi tarvittaneen alatyöryhmiä ja riittävästi sihteerityövoimaa. Korvataanko neuvottelukunnan tarvitsemat taloudelliset resurssit myöskin EVO -tutkimusrahoista?

Miten nimetään STM:n alaisten sektoritutkimuslaitosten yhteinen edustaja neuvottelukuntaan? Stakes on laitoksista eniten harjoittanut palvelujärjestelmää tukevaa terveydenhuolto- ja terveystaloustieteellistä tutkimusta, Kansanterveyslaitos taas kansanterveystieteellistä tutkimusta. Stakes on myös keskeinen palvelujärjestelmän rekisterinpitäjä. Näistä syistä Stakes tarjoutuu asettamaan yhden edustajansa neuvottelukuntaan.

Terveystieteellisen tutkimuksen rekisteri

Työryhmä ei mainitse ehdotetun rekisterirakennelman perustamisen ja ylläpidon suuritöisyyttä ja korkeita kustannuksia. Näin kalliin ratkaisun rahoittaminen EVO -tutkimusvaroista supistaisi tuntuvasti tutkimukseen osoitettavaa rahamäärää, joten mahdollinen rekisteri tulisi rahoittaa jostakin muusta lähteestä. Työryhmä arvelee, että rekisterin kustannuksiin vaikuttaa se, toteutetaanko rekisteri Stakesissa vai jossakin muualla. Uuden toiminnon ollessa kyseessä todelliset kustannukset ovat suurin piirtein samat missä tahansa sijoitusvaihtoehdossa. Stakes huomauttaa, että sillä ei tällä hetkellä ole osoitettavissa resursseja edes pelkän EVO -tutkimusrekisterin rakentamiseen.

EVO -tutkimusrahoituksen suuruus

Stakes yhtyy työryhmäraportin näkemykseen siitä, että EVO -korvaustasoa tulisi korottaa tuntuvasti, jotta EVO -järjestelmän alkuperäiset tarkoitukset toteutuisivat. On käsittämätöntä, että kun valtionhallinto muuten pyrkii pitämään tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kansainvälisesti korkealla tasolla ja kehottaa innovatiivisuuteen, terveystieteelliseen tutkimukseen panostetaan vuosi vuodelta yhä vähemmän ja vähemmän.

Yhteenveto

EVO -tutkimusrahoituksen jakomenettely työryhmän ehdottamalla tavalla on pääpiirteissään onnistunut ja toteuttamiskelpoinen, edellä esitetyin huomautuksin ja varauksin. Tällä tavoin saataisiin lisäarvoa terveyspalvelujärjestelmälle, koko terveystieteelliselle tutkimukselle ja yhä tärkeämmäksi koetulle vaikuttavuuden mittaamiselle.

Tämä lausunto on käsitelty Stakesin johtoryhmässä 27.9.2006.

Pääjohtaja Vappu Taipale
Ylijohtaja Mauno Konttinen