14.9.2006

Stakesin lausunto: Stakesin osuus kansalliseen seurantaraporttiin YK:n lasten erityisistunnon loppuasiakirjan toimeenpanosta.

Omana osuutenaan YK:n pyytämään seurantaraporttiin Stakes esittää seuraavaa:

Introduction:

Major National Actions taken for Children and towards the WFFC targets since 2002:

(12.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tekee selvityksen, jonka avulla arvioidaan ja analysoidaan lapsiin kohdistettavat voimavarat, sekä jatkossakin tarpeen mukaan ryhtyy tehokkaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla taataan kaikille lapsille tasa-arvoinen pääsy palveluihin ja palvelujen saatavuus asuinkunnasta riippumatta.

Stakes julkaisee joka toinen vuosi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsauksen ja joka toinen vuosi hyvinvointikatsauksen, joissa tarkastellaan myös lasten hyvinvointia sekä lapsi- ja perhepalvelujen tilannetta. Julkaisuissa esitettävät tiedot perustuvat sekä Stakesin ylläpitämiin lapsi- ja perhepalveluihin liittyviin tietokantoihin että erillisselvityksiin.

Stakes on valmistanut useita laatusuosituksia palvelujen järjestämiseksi ja tukee niiden toimeenpanoa. Lasten ja nuorten palveluihin liittyviä laatusuosituksia on tehty mm. mielenterveyspalveluille (2001), kouluterveydenhuollolle (2004) ja päihdepalveluille (2005). Laatusuositukset tarkentavat kuntien velvoitteita lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi.

Stakes on laatinut valtioneuvoston hyväksymien varhaiskasvatuksen linjausten pohjalta valtakunnalliset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Asiakirjan tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa.

(14.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa pyrkimyksiään kehittää järjestelmä lapsia koskevien tietojen laaja-alaiseksi kokoamiseksi, erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvien lasten osalta, jotta lasten elinolosuhteita ja heidän oikeuksiensa toteutumista voidaan yksityiskohtaisesti analysoida.

Stakesin ylläpitämä SOTKAnet -indikaattoripankki sisältää myös lapsiin ja nuoriin liittyviä hyvinvointi-indikaattoreita. Ne perustuvat kunnilta kerättäviin tietoihin lasten ja nuorten terveydestä, palvelujen käytöstä ja ongelmista. Tarkoituksena on laajentaa tietojen keruuta erityisesti terveydenhuollon avohoidon tilastoinnin avulla. Stakes on tehnyt yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa selvityksen, jossa määritellään keskeiset tietosisällöt lasten ja nuorten terveysseurannan ja lasten avoterveydenhuollon tilastoinnin kehittämiseksi.

Lastensuojelurekisterin ja tilaston tietosisältöjä kehitetään vastaamaan uudistettavana olevan lastensuojelulain edellyttämiä tietoja. Stakes ylläpitää myös varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden seuranta- ja arviointijärjestelmää.

Stakes tekee vuosittain kouluterveyskyselyn yläluokkalaisille ja lukiolaisille, johon vastaavat lähes kaikki 15-16-vuotiaat koululaiset. Kyselyssä kartoitetaan mm. lasten terveyskäyttäytymistä ja terveydentilaa, kokemuksia ja käsityksiä koulun ilmapiiristä sekä heidän kokemiaan erilaisia ongelmia.

Stakes on mukana ESPAD-tutkimuksessa, jolla kerätään 4 vuoden välein standardoidulla menetelmällä tietoja 15-16- vuotiaiden päihteiden käytöstä ja terveydestä 35 Euroopan maassa.

(16.) Komitea kannustaa sopimusvaltiota edelleen jakamaan tietoa yleissopimuksesta, myös koulujen opetussuunnitelmien kautta, ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedon jakamiseen haavoittuvimpien ryhmien, kuten maahanmuuttajien, alkuperäiskansojen ja etnisten ja kielellisten vähemmistöjen keskuudessa, sekä jatkamaan pyrkimyksiään antaa lasten kanssa ja hyväksi työskenteleville ammattilaisille riittävää ja järjestelmällistä lasten oikeuksia koskevaa koulutusta ja/tai perehdytystä.

Stakesin toimeenpanemissa lasten ja perheiden kanssa työskentelevien työntekijöiden koulutustilaisuuksissa jaetaan systemaattisesti tietoa Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteista. Muun muassa kuntien varhaiskasvatusyhdyshenkilöille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa yhtenä perusteemana on Lapsen oikeuksien sopimus.

(21.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa pyrkimyksiään taata, että lapsen edun yleinen periaate tulee ymmärretyksi, asianmukaisesti huomioon otetuksi ja sovelletuksi kaikissa säädöksissä samoin kuin oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä ja hankkeissa ja ohjelmissa ja palveluissa, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin.

Stakes on ollut keskeisesti mukana uudistamassa lastensuojelulakia. Sen keskeisenä periaatteena on lapsen etu, jota käsitettä selvennetään ja konkretisoidaan lakitekstissä. Lakiesitys esitellään eduskunnalle syksyllä 2006.

Stakes on valmistellut oppaan lapsivaikutusten arvioimiseksi (2006). Siinä on kehitetty malli YK:n Lapsen oikeuksien komitean suositteleman erillisen lapsivaikutusten arvioinnin tekemiseksi, kun laaditaan tai toimeenpannaan uusia toimintaohjelmia tai ohjeita, uutta lainsäädäntöä tai määräyksiä, vuosittaista talousarviota kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä organisatorisia tai hallinnollisia muutoksia yhteiskunnan eri tasoilla. Mallin kokeilu alkaa syksyllä 2006.

(23.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin varmistaakseen, että yleissopimuksen 12. artikla pannaan täysimääräisesti täytäntöön, erityisesti siltä osin kuin on kyse lapsen oikeudesta ilmaista mielipiteensä suoraan tuomarille silloin, kun oikeudenkäynnissä ja/tai hallintomenettelyssä tehdään lapseen vaikuttavia päätöksiä.

Uudistettavana olevaan lastensuojelun lakiehdotukseen on kirjattu periaate, että kaikenikäisten lasten mielipide on aina selvitettävä ennen päätöksentekoa. 15 vuotta täyttäneellä lapselle taataan lisäksi itsenäinen puheoikeus itseään koskevissa lastensuojeluasioissa, ja 12 vuotta täyttäneelle sijaishuoltoon sijoittamista ja yhteydenpidon rajoittamista koskevissa asioissa.

Oikeudenkäyntimenettelyihin on ehdotuksessa lisätty mahdollisuus kuulla alle 15 vuotta täyttänyttä lasta lastensuojeluasioissa, mikäli lapsi itse sitä toivoo.

(25.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa toimenpiteitään lasten tehokkaaksi suojelemiseksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle matkaviestintekniikan, videoelokuvien, pelien ja muun tekniikan välityksellä, mukaan lukien Internet. Komitea ehdottaa myös, että sopimusvaltio kehittää ohjelmia ja strategioita, joiden avulla matkaviestintekniikkaa, mediamainontaa ja Internetiä voidaan käyttää keinona lasten ja vanhempien tietoisuuden lisäämiseksi siitä, mikä tieto ja aineisto on vahingollista lasten hyvinvoinnille. Sopimusvaltiota kannustetaan kehittämään sopimuksia ja hankkeita yhteistyössä toimittajien ja tiedotusvälineiden kanssa lasten suojelemiseksi altistumiselta tiedotusvälineissä esiintyvälle haitalliselle tiedolle ja heille tarkoitetun tiedon laadun parantamiseksi.

Stakes on mukana opetusministeriön Mediamuffinssi -hankkeessa, joka tähtää pienten lasten mediakasvatuksen kehittämiseen. Stakes tukee myös Pelastakaa Lapset ry:n kampanjaa, jonka avulla poliisille tiedotetaan lapsille vahingollisista internetsivuista.

(29.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio kiinnittää huomiota lasten sijaishuollon lisääntymisen perussyihin, muun muassa tukemalla vanhempia riittävästi. Sopimusvaltion tulisi myös varmistaa, että laitoksissa kasvatettavat lapset asuvat pienissä ryhmissä ja saavat yksilöllistä huomiota.

Lastensuojelulain uudistus sisältää velvoitteen kunnille ennaltaehkäisevien ja vanhempia tukevien palvelujen järjestämisestä. Lapsi- ja perhepalveluissa kehittämisen painopistettä on siirretty korjaavasta työstä ehkäisevään työhön ja varhaisen tukemiseen.

Useissa Stakesin hankkeissa on otettu käyttöön uudenlaisia työkäytäntöjä vanhemmuuden ja lasten tukemiseksi kunnallisissa palveluissa. Äitiys- ja lastenneuvoloiden henkilökunta on perehtynyt ryhmämuotoiseen perhevalmennukseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö omaksuu kasvatuskumppanuuteen perustuvaa tasavertaista vuorovaikutusta perheiden kanssa. Perhekeskuksissa ja perhepalveluverkostoissa rakennetaan moniammatillisia työmalleja perheiden ja lasten auttamiseksi. Perhelähtöisyyden vahvistaminen asiakastyössä luo edellytykset puuttua sijaishuollon lisääntymisen perussyihin.

STM:n ja Stakesin varhaisen puuttumisen (early intervention) -hankkeessa on kehitetty palvelujärjestelmän kykyä puuttua varhain pulmatilanteisiin, kun jollakin taholla herää huoli lapsesta. Hankkeessa on kehitetty voimavarakeskeisiä menetelmiä huolen varhaiseen puheeksi ottamiseen vanhempien kanssa sekä yhteistyöhön eri työntekijöiden ja hallinnonalojen välille.

Stakesin PERHE -hankkeen tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia vahvistamalla niitä yhteisöjä, joissa lapsi elää ja toimii. Keskeistä on vahvistaa vanhemmuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä päivähoidon, koulun ja neuvolan tuella. Päämääränä on luoda perhekeskuksia, joissa vanhemmat kohdataan yhteistyökumppaneina, ja joissa he voivat saada vertaistukea muilta perheiltä. Kunnallisten palvelujen lisäksi perhekeskuksen verkostoon kuuluvat seurakunnat, järjestöt ja yksityinen sektori.

Stakesin Kasvatuskumppanuus-hankkeeen (2003-2005) tavoitteena on ollut vahvistaa lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta, tukea lapsi-kasvattaja -suhteen syntymistä ja auttaa henkilöstöä luomaan luottamuksellinen suhde vanhempiin. Siinä tuotettiin koulutus- ja toimintamalli, joka uudistaa päivähoidon ja perheiden välistä yhteistyötä. Toimivassa kasvatuskumppanuudessa isän ja äidin tuntemus omasta lapsestaan yhdistyy työntekijän ammatilliseen tietoon.

Stakes osallistuu STM:n Lastensuojelun kehittämisohjelmaan (2004-2007), jossa uudistetaan ja kehitetään lastensuojelun menetelmiä, prosesseja ja toimintatapoja. Sen osana on laadittu selvitys sijaishuollon tilasta ja kehittämistarpeista. Lastensuojelulakiehdotuksen mukaan lapsiryhmien kokoa tulisi pienentää lastensuojelun toimipaikoissa nykyisestä kahdeksasta kuuteen lapseen.

Stakes on tuonut Suomeen alun perin Uudessa Seelannissa kehitetyn läheisneuvonpito-menetelmän (Family Conference). Sen avulla vahvistetaan lastensuojelun asiakkaan ja hänen lähipiirinsä asemaa ja voimavaroja oman asiansa selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Stakes koordinoi Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa tutkimusta menetelmän toteuttamisesta Pohjoismaissa.

Stakesin alaisia valtion koulukoteja on järjestelmällisesti koulutettu ja resursoitu mm. sijaishuollon laadun, jälkihuollon ja erityisen huolenpidon kehittämiseksi.

(30.) Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltio kiinnittää riittävästi huomiota lasten mielipiteisiin päätöksissä, jotka koskevat heidän sijoittamistaan sijaishuoltoon. Lisäksi komitea suosittelee, että lapsen sijaishuollolla ei vaikuteta haitallisesti vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.

Lastensuojelulakiehdotuksessa esitetään, että lapsen mielipide sijaishuoltoon sijoitettaessa tulisi aina selvittää lapsen iästä riippumatta. Juridinen puhevalta olisi tietyissä asioissa 12 vuotta täyttäneellä lapsella, ja aina yli 15-vuotiaalla lapsella.

Lakiehdotuksen yksi johtavista periaatteista on kestävien ja jatkuvien ihmissuhteiden varmistaminen myös vaikeissa perhetilanteissa. Sijaishuollon aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpitoon.

(32.) Yleissopimuksen 19. artiklan valossa komitea suosittelee, että sopimusvaltio:

a) ehkäistäkseen ja torjuakseen kaikenlaista lasten hyväksikäyttöä vahvistaa valistus- ja opetuskampanjoita liittämällä lapset mukaan tähän toimintaan;

b) lisää maksuttomaan kansalliseen lasten ja nuorten tukipuhelimeen kohdistamaansa tukea ja yhteistyötä;

c) vahvistaa toimenpiteitä, jolla kannustetaan ilmoittamaan lapsen hyväksikäytöstä, mukaan lukien antamalla tähän mahdollisuuksia myös sijaishuoltoon sijoitetuille lapsille, ja asettaa tällaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt syytteeseen;

d) jatkaa väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille kohdistetun hoidon antamista täydellisen fyysisen ja psyykkisen toipumisen ja uudelleen sopeutumisen edistämiseksi:

Stakes julkaisi vuonna 2003 oppaan viranomaisille lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisestä. Opas on selkiyttänyt ilmoitusmenettelyä, täsmentänyt viranomaisten vastuunjakoa, ja se on jo huomattavasti lisännyt poliisille tehtyjen hyväksikäyttöilmoitusten määrää.

Vuonna 2005 julkaistiin oppimateriaali "Turvataitoja lapsille". Sen avulla opetetaan päiväkodeissa, kouluissa ja kerhoissa lapsille taitoja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Oppaan avulla pyritään vahvistamaan lasten omia taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan hankalissa tilanteissa. Oppaasta löytyy käytännöllisiä turvavinkkejä ja mielikuvaharjoituksia esim. koulukiusaamiseen, pahoinpitelyyn tai seksuaalinen ahdisteluun liittyen. Lapsia ohjataan huolissaan kääntymään turvallisten aikuisten puoleen. Opas sisältää myös tietoa ja välineitä moniammatilliseen ja kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Menetelmä on jo laajasti käytössä.

Seksuaalisesti hyväksikäytetyille lapsille annettavan hoidon mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Stakes järjesti vuosina 2004-2005 kaksi pitkää koulutusta hyväksikäytettyjen lasten hoitoon osallistuville terapeuteille ja muulle hoitohenkilökunnalle. Koulutukseen osallistuneiden lopputöistä koottiin julkaisu seksuaalisen hyväksikäytön hoitoon tarkoitettujen terapiamuotojen teoreettisista perusteista ja käytännön toteuttamisesta.

(35.) Nuorison terveyttä koskevan yleiskommentin nro 4 (2003) valossa komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa lasten ja nuorten terveyteen, erityisesti lasten alkoholinkäyttöön, kohdistuvia toimenpiteitä ja kehittää edelleen terveysohjelmiaan, joiden tulisi kohdistua muun muassa nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen.

Koulujen uusi terveystieto-oppiaine tavoittaa varsin kattavasti nuorten ikäluokat. Stakes kehittää koulujen käyttöön työmenetelmiä, joilla tuetaan lasten sosioemotionaalista kehitystä ja ehkäistään myöhempiä ongelmia.

Useat terveyden edistämisen määrärahoilla toimeenpantavat paikalliset projektit tähtäävät lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Ehkäisevän päihdetyön projektit on suunnattu alkoholinkäytön ehkäisemiseen.

Stakesilla on meneillään nuorten päihdehaittojen ehkäisyn tutkimus- ja kehittämisprojekti (2004-2008). Hanke luo toimintamallin alkoholihaittojen ehkäisemiseksi paikallisella tasolla. Toimintapaikkakuntina ovat Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudut. Tavoitteena on, että nuoret juovat vähemmän, että alkoholin käytön aloitusikä nousee, sekä että humalajuominen ja siihen liittyvät haitat vähenevät.

(37.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa toimenpiteitään nuorten itsemurhien estämiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan.

Suomessa on yleinen asevelvollisuus. Noin 20 % nuorukaisista ei kuitenkaan suorita varusmiespalvelusta. Heistä lähes puolet vapautetaan mielenterveydellisten syiden perusteella. Time out! -hankkeessa (2004-2007) tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia asevelvollisuusikäisiä nuoria miehiä. Hanke on Stakesin, Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Puolustusvoimien ja työministeriön yhteinen. Tähänastiset kokemukset ovat varsin rohkaisevia, ja toiminnan arvioidaan myös ehkäisevänitsemurhia

Stakesin Toimiva perhe- projektissa (2001-2010) tuetaan vanhemmuutta ja lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat psyykkisesti sairaita tai päihteiden ongelmakäyttäjiä. Näiden perheiden lapsilla on moninkertainen vaara sairastua mielenterveyden häiriöihin. Hankkeen aikana on kehitetty useita työmalleja, joiden avulla lapsia ja perheitä on voitu auttaa.

Stakes on keskeisenä toimijana vuonna 2005 aloitetussa Pohjanmaa-hankkeessa, joka on kuntien yhteistyössä rakentama maailman suurin mielenterveyden ja päihdetyön edistämishanke Kohteena ovat Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Hankkeen tavoitteena on kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä alueella edistämällä ennaltaehkäisevää työtä, henkilöstön osaamista ja tehokkaiden hoitomuotojen käyttöä, kuntoutusta sekä työhyvinvointia.

Pitkäniemen sairaalaan ja Stakesin alaiseen Niuvaniemen psykiatriseen sairaalaan on perustettu osasto erityisen vaikeahoitoisten nuorten psykiatrista hoitoa varten. Stakes arvioi näiden osastojen toimintaa keväällä 2006.

(41.) Komitea suosittelee, että sopimusvaltio panee tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa sekä vahvistaa tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille antamalla taloudellista ja muuta apua sen varmistamiseksi, että köyhyys vähenee ja lapsia suojellaan taloudellisella ja ei-taloudellisella avulla niiltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita taloudellisilla vaikeuksilla on heidän kehitykseensä.

Stakes tutkii lasten ja lapsiperheiden toimeentuloa, taloudellista tilannetta ja köyhyyttä sekä niiden yhteyttä lasten hyvinvointiin. Aiheesta on julkaistu useita tutkimusjulkaisuja ja tietoa on levitetty laajasti päätöksentekijöille. Viimeisin selvitys on vuodelta 2005. Sen mukaan muita heikompi tulokehitys on ollut yksinhuoltajaperheissä, monilapsisissa perheissä ja alle 3-vuotiaiden lasten perheissä. Selvitykseen liittyen Stakes oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka laati suosituksia lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Osa niistä on jo otettu huomioon valtion vuoden 2007 tulo- ja menoarviota tehtäessä.

Stakes tekee joka toinen vuosi kyselytutkimuksen hyvinvoinnin ja palvelujen tilasta Suomessa. Kyselyn erityiskohteena ovat vuorottain lapsiperheet ja vanhusväestö. Vuonna 2006 tutkimus kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin.

Pääjohtaja Vappu Taipale
Kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen