Ajankohtaista

30.10.2008

Sosiaalinen asema määrittää terveyttä ja terveyseroja

Vanhempien sosiaalinen asema vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten terveyteen ja etenkin terveyskäyttäytymiseen. Tieto käy ilmi alustavista lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishankkeen ja terveyserojen kaventamiseen tähtäävän TEROKA-hankkeen tuloksista. Näitä tietoja sekä neuvolatyön mahdollisuuksia kaventaa perheiden terveyseroja käsiteltiin Valtakunnallisilla neuvolapäivillä Helsingissä 30.10.

Liki 6 500 lapsiperheen kysely- ja terveystarkastustietoja sisältävän aineiston alustavien tulosten mukaan neuvolaikäisten lasten äideistä noin 8,5 prosenttia tupakoi raskausaikana (1. kolmanneksen jälkeen). Vähemmän koulutetuilla äideillä raskausajan tupakointi on seitsemän kertaa yleisempää kuin korkeammin koulutetuilla. Imetysaikana kaikista imettäneistä tupakoi säännöllisesti noin 3 prosenttia. Vähemmän opiskelleet äidit tupakoivat imetysaikana jopa 11 kertaa yleisemmin kuin pidempään opiskelleet.

Kun vanhempien alkoholin riskikäyttöä kysyttiin ns. Audit-kyselyllä, vähintään lievästi kasvaneet alkoholinkäytön riskit olivat äideillä sitä yleisempiä mitä vanhemmaksi lapsi oli varttunut. Neuvolaikäisten lasten äideistä noin 5 prosentilla on vähintään lievästi kasvaneet alkoholinkäytön riskit. Neuvolaikäisten lasten isistä useammalla kuin joka neljännellä riskit ovat vähintään lievästi kasvaneet. Vähemmän koulutetuilla neuvolaikäisten lasten äideillä on liki kolminkertainen riski kuulua alkoholin riskikuluttajiin korkeammin koulutettuihin äiteihin verrattuna. Isillä vastaava riski on noin 1,3-kertainen.

Hampaiden harjaamisessa on havaittavissa selkeitä alueellisia eroja. Kainuun maakunnan ja Turun kaupungin sekä koko Suomen tulosten välillä erot ovat selkeät. Turussa vähintään kaksi kertaa päivässä hampaiden harjaaminen on neuvolaikäisten lasten kohdalla jopa noin kaksi kertaa yleisempää kuin Kainuussa. Selvästi vähemmän kuin joka toisen neuvolaikäisen lapsen hampaat harjataan kahdesti päivässä. Vähemmän koulutettujen äitien lapsilla on noin 1,6-kertainen riski karieksen esiintymiseen.

Kansanterveyslaitos on kerännyt tietoa lasten ja nuorten terveydestä LATE-hankkeessa osana lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tehtyjä terveystarkastuksia. Stakesissa sijaitseva Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus on ollut hankkeessa mukana.

Neuvolasta tietoa ja tukea, kun tarvetta on

Lapsiperheiden terveyserojen kaventamisessa neuvolatoiminnan vahvuuksia ovat sen kattavuus ja pitkäaikainen luottamuksellinen suhde odotusajalta kouluikään asti. Haasteena on tunnistaa määräaikaisissa terveystarkastuksissa lasten ja heidän perheidensä erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain, kohdentaa tukea ja ohjausta eniten tarvitseville. Neuvolatoiminnan riittävät voimavarat takaavat, että huolellisesti toteutettujen määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi terveydenhoitajan on mahdollista antaa ylimääräisiä vastaanottoaikoja niitä tarvitseville. Myös tavoitteisiin pääsyä on seurattava. Muita neuvolatyön tehokkaita keinoja ovat kotikäynnit, perhetyö, vertaistuki erilaisten ryhmien myötä ja moniammatillinen työskentely.

Kansallisen neuvolatoimintaselvityksen mukaan neuvolapalveluissa on edistytty vuoden 2004 selvitykseen verrattuna erityisesti henkilöstön ja odotusajan kotikäyntien osalta. Myös varhaiseen tunnistamiseen kehitettyjen apulomakkeiden käyttö on lisääntynyt. Audit-lomaketta käytetään 46 prosentissa terveyskeskuksia ja erityisesti äitiysneuvoloissa, mutta lastenneuvoloissa sen käyttö on vähäistä. Edelleen palvelujen sisältö ja laatu vaihtelevat asuinpaikasta ja neuvolasta riippuen. Ainoastaan kolmasosa terveyskeskuksista toteutti terveydenhoitajien tekemät imeväisikäisten terveystarkastukset suositusten mukaisesti. Pulmien varhaisen tunnistamisen ja auttamisen edellytyksenä ovat lapsiperheen ja neuvolahenkilöstön säännölliset tapaamiset.

Uusi asetus terveyserojen kaventamista tukemaan

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun uuden asetusluonnoksen tavoitteena on tukea neuvoloita lapsiperheiden ehkäisevien palvelujen yhdenmukaisessa ja tasavertaisessa toteuttamisessa koko maassa. Terveyserojen kaventamisessa auttavat uudet laajat perhekeskeiset tarkastukset sekä velvoite tunnistaa erityistukea tarvitsevat lapset ja perheet ja järjestää apu heille viiveettä.

Lähteet:

• Hastrup, Arja (toim.). Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.-31.10.2008, Paasitorni, Helsinki, www.stakes.fi/FI/Julkaisut/verkkojulkaisut/tyopapereita08/VT36_2008.htm,
• Hakulinen-Viitanen T, Pelkonen M, Saaristo V, Hastrup A, Rimpelä M. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta 2007. Tulokset ja seurannan kehittäminen. Stakes, Raportteja 21/2008. Helsinki 2008,
  www.stakes.fi/FI/Julkaisut/verkkojulkaisut/raportteja08/VR21-2008.htm,
• Valtakunnallisten neuvolapäivien 30.-31.10.2008 ohjelma: www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tapahtumakalenteri/Tapahtuma/301008.htm.

• Lasten ja nuorten terveysseuranta LATE -hanke: http://www.ktl.fi/tto/late/

Toimittajakappaleet: viestinta(at)stakes.fi, muut tilaukset: www.stakes.fi/FI/Julkaisut/Kirjakauppa.

Lisätietoja:

• tutkija Risto Kaikkonen, puh. (09) 4744 8176, 040 759 4520, Kansanterveyslaitos, risto.kaikkonen(at)ktl.fi,
• tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen, puh. 050 567 9260, tuovi.hakulinen-viitanen(at)stakes.fi, Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus, Stakes,
• ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 160 74036, marjaana.pelkonen(at)stm.fi ja
• sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, puh. 044 794 4200,
  maria.narhinen(at)mikkeli.fi, Mikkelin kaupunki.