28.8.2008
Työntekijäammateissa muita enemmän alkoholihaittoja samasta juomisesta
Työntekijäammateissa toimivat henkilöt kärsivät enemmän vakavia terveyshaittoja samanlaisesta alkoholin käytöstä kuin toimihenkilöammateissa toimivat. Pitkäaikainen, 16 vuoden seuranta osoitti, että työntekijäammatteihin kuuluvilla oli toimihenkilöihin verrattuna kaksi kertaa enemmän vakavia, sairaalahoitoihin tai kuolemaan johtaneita alkoholihaittoja. Vain vajaa viidennes sairastavuuserosta selittyi alkoholin kulutustason ja kulutustapojen erilaisuudella.
Tutkimuksen mukaan alkoholiin liittyvien sairaalahoitojen ja kuolemien riski lisääntyi alkoholin kulutuksen myötä sekä työntekijöillä että toimihenkilöillä. Jokaisessa kulutusluokassa riski kuitenkin oli työntekijäryhmässä selvästi suurempi kuin toimihenkilöryhmässä. Lisäksi työntekijäryhmässä riski kasvoi kulutuksen lisääntyessä jyrkemmin kuin toimihenkilöillä. Oheinen kuvio havainnollistaa riskien eroja. Vastaava tulos saatiin myös humalakulutuksen määrän mukaisessa vertailussa, joten erilaiset juomatavat eivät selitä tulosta.
Kuvio: Alkoholiin liittyvien sairaalahoitojen ja kuolemien suhteellinen riski alkoholinkulutusryhmän ja sosioekonomisen ryhmän mukaan (I = pienin kulutus, V = suurin kulutus). Riski vertailuryhmässä, alimman kulutusluokan toimihenkilöillä, on yksi (1,0).
Tutkimusaineiston avulla löytyi yksi osaselitys samanlaisen juomisen erilaisille haittavaikutuksille: Toimihenkilöryhmissä alkoholihaittojen riskiä vähensi se, että heistä suurempi osa eli parisuhteessa kuin työntekijäryhmissä. Tämä selitti vajaan viidenneksen erosta haittariskissä. Muita mahdollisia selityksiä ovat erot muussa kuin parisuhteeseen liittyvässä sosiaalisessa tuessa, toistensa vaikutuksia voimistavien riskitekijöiden (esimerkiksi epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta) kasaantuminen työntekijäryhmään ja muihin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin sekä näiden ryhmien jäsenten vähäisemmät voimavarat ratkaista alkoholiongelmiaan.
Tulokset perustuvat Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Siinä yhdistettiin alkoholin käytön tasosta ja alkoholin käyttötavoista vuosina 1969–1984 kerättyihin tutkimustietoihin tietoja alkoholiin liittyvistä sairaalahoidoista ja kuolemista 16 vuoden ajan, aina vuoteen 2000 asti.
Alkoholinkulutuksesta aiheutuvia haittoja on syytä pyrkiä ehkäisemään erilaisin yhteiskuntapolitiikan keinoin mm. alkoholin hintaan ja tarjontaan vaikuttamalla. Ehkäisevässä työssä ja terveyden- ja päihdehuollossa olisi toimittava siten, että erityisesti heikommassa sosioekonmisessa asemassa olevien haitat olennaisesti vähenevät. Näitä asioita on nostettu esiin myös kansallisessa terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmassa vuosille 2008–2011.
Lähteet: Mäkelä Pia, Paljärvi Tapio. Do consequences of a given pattern of drinking vary by socioeconomic status? A mortality and hospitalization follow-up for alcohol-related causes of the Finnish Drinking Habits surveys. Journal of Epidemiology and Community Health 2008; 62: 728-733 ja Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011. Helsinki 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16.
Lisätietoja: erikoistutkija Pia Mäkelä, Stakes, puh. (09) 3967 2159; sähköposti: pia.makela(at)stakes.fi