19.5.2008
Stakesin ja Opetushallituksen tiedote: Oppilashuollon
palveluissa alueellisia eroja
(Raportti luovutettiin opetusministerille 19.5. klo 9
opetusministeriössä, Meritullinkatu 10)
Perusopetuksen tulee koulutustavoitteiden ohella edistää
oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaiden hyvinvointia
tukevien palvelujen järjestämisessä on kuitenkin koulujen ja
kuntien välisiä eroja. Opetushallitus ja Stakes selvittivät
vuosiluokkien 1-6 oppilaiden kouluhyvinvointia, terveyspalveluja,
kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä terveystiedon opetusta.
Kyselyyn vastasi yli 1 400 koulua.
Henkilöstömitoituksessa on alueellisia eroja.
Koulupsykologitoimintaa ja koulun sosiaalityötä oli vain harvoin
käytettävissä alle sadan oppilaan kouluissa ja varsin vähän
Etelä-Suomen läänin ulkopuolella. Lapin läänissä
oppilashuoltopalvelut rajoittuivat käytännössä
kouluterveydenhoitajan työhön.
Koko maassa lääkäreiden työpanos kouluterveydenhuollossa jää
vain murto-osaan suositellusta eikä vajausta ole korvattu
lisäämällä kouluterveydenhoitajien työpanosta. Pienissä
alakouluissa ja Etelä-Suomen ulkopuolella koulupsykologeja ja
koulun sosiaalityötä on vain vähän. Keskimäärin alakoulujen
oppilashuollon henkilöstömitoitus on puolet valtakunnallisesti
suositellusta. Peruskoulujen saama oppilashuoltopalvelujen tuki oli
yhteensä reilut seitsemän viikkotuntia sataa oppilasta kohti, kun
tavoitteena tulisi olla lähes kuusitoista tuntia. Lääkäreiden
työpanos on supistunut erittäin pieneksi, vain 0,1 tuntia viikossa
sataa oppilasta kohti. Suositusten mukaan tämän tunnusluvun pitäisi
olla 1,7 viikkotuntia. Kouluterveydenhoitajan työpanoksessa oli
eroja alakoulujen välillä.
Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan jokaisella
vuosiluokalla kaikille oppilaille olisi tehtävä joko lääkärin tai
terveydenhoitajan määräaikaistarkastus. Vuosiluokkien 1-6 aikana
tulisi tehdä kaksi laajaa terveystarkastusta lääkärin ja
terveydenhoitajan yhteistyönä. Vain poikkeustapauksissa
terveystarkastukset toteutuivat suosituksen mukaisesti. Esimerkiksi
suosituksen peruskriteerit täyttävät kaksi laajaa
terveystarkastusta ilmoitti vain 14 % kouluista. Joka kymmenennessä
koulussa ei tiedetty, milloin määräaikaisia terveystarkastuksia
tehtiin.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuollon tehtävänä
on oppilaskohtaisen tuen lisäksi kehittää tervettä ja turvallista
kouluyhteisöä. Vain joka viides peruskoulu arvioi, että
oppilashuoltoryhmä käyttää yli neljänneksen työajastaan
kouluhyvinvoinnin yleiseen edistämiseen ja opetuksen tukemiseen.
Oppilashuoltoryhmien työ keskittyy pitkälti yksittäisten oppilaiden
ja heidän perheidensä ongelmiin.
Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan koulujen työolot
tulisi tarkastaa ainakin joka kolmas vuosi. Joka neljännessä
koulussa ei tiedetty, oliko työolojen tarkastus tehty. Joka
kymmenes ilmoitti, että tarkastusta ei ole tehty lainkaan.
Koulutoimen johto oli osallistunut tarkastukseen vain vajaassa
viidenneksessä kouluja.
Joka kolmannessa koulussa huono ilmanvaihto tai puuttuvat tilat
haittasivat koulutyötä melko paljon tai erittäin paljon,
seuraavaksi eniten haittaa koettiin melusta (25 % kouluista) ja
ahtaudesta (20 % kouluista). Useat koulut ilmoittivat
vaaratekijöitä, joita oli todettu, mutta ei toistaiseksi poistettu:
fysikaalisia (24 %) ja biologisia (21%) altisteita sekä
tapaturmavaaraa ulkona (13%) ja sisällä (8%).
Kodin ja koulun yhteistyötä helpottaa se, että suuressa osassa
kouluja on aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys. 84 %
vastaajista ilmoitti, että huoltajat osallistuvat myös koulun
toiminnan arviointiin. Etelä-Suomen läänissä yli puolet ja Lapissa
kolmannes vanhempainyhdistyksistä osallistuu myös koulun
opetussuunnitelmatyöhön. Huoltajat olivat aktiivisesti mukana
retkien, leirikoulujen, teemapäivien ja juhlien
järjestämisessä.
Lain mukaan oppilaalle tulee antaa jokaisena työpäivänä
tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen
maksuton ateria. Koulun opetussuunnitelman tulee määritellä, miten
koulu toteuttaa terveys-, tapa- ja ravitsemuskasvatuksen
tavoitteita kouluruokailussa. Kouluruokailun tulee mahdollistaa
oppilaalle sekä ravitsemuksellisesti täysipainoinen että
virkistyksen kannalta riittävä tauko koulunkäynnin lomassa. Noin
joka kolmannessa koulussa oppilaat käyttivät kouluruokailuun vain
noin 15 minuuttia tai vähemmän. Kolmannes kouluista aloitti
kouluruoan tarjoilun klo 10.30 tai aikaisemmin, mutta vain joka
viides tarjosi mahdollisuuden välipalaan iltapäivällä. Koulutuksen
järjestäjän tulisikin selkeästi ohjeistaa sekä ruokailutauon
vähimmäiskesto että ruokailun ajoittuminen.
Terveystiedon opetuksessa hyödynnetään terveydenhuollon
ammattilaisia. Kouluterveydenhoitaja osallistui terveystiedon
opetukseen valtaosassa kouluista (88 %). Joka toisessa koulussa oli
järjestetty myös terveystiedon teemapäiviä.
Stakesin ja Opetushallituksen tutkimus kattoi seuraavat
sisältöalueet: Kodin ja koulun yhteistyö; oppilaiden osallisuus ja
vaikuttamismahdollisuudet; terveystieto; oppilashuoltoryhmät;
koulun psykologitoiminta ja sosiaalityö; kouluterveydenhuollon
suunnitelmallisuus ja henkilöstö; terveystarkastukset; poissaolot
ja niiden seuranta; kouluruokailu; koulukuljetukset, kiusaaminen;
häiriöt ja ongelmatilanteet koulussa, kurinpito ja ojentaminen,
työolot ja työolotarkastukset; tapaturmat ja onnettomuudet sekä
lähettäminen erityispalveluihin.
Yksittäisten koulujen välillä oli suuria eroja lähes kaikissa
kysytyissä asioissa. Syksyllä 2007 julkistettiin vastaavan,
yläkouluille suunnatun kyselyn tulokset, jotka olivat pääosin
samansuuntaisia.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Matti Rimpelä,
Stakes, puh. 050 569 3439 ja erikoistutkija Jorma Kuusela,
Opetushallitus, puh. 050 468 4148.
Raportti sähköisenä Opetushallituksen sivuilla:
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,434,84783
.
Painettua raporttia voi tilata Opetushallituksesta Sirpa
Ropposelta, puh. (09) 7747 7129,
sirpa.ropponen(at)oph.fi. |