• Verkkojulkaisut
• Julkaisutietokanta
• Lehdet
• Uutiskirjeet

Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset

Selvitys Lastensuojelun kehittämisohjelmalle

Heino, Tarja

Tiivistelmä

Tiivistelmä

Selvityksessä taustoitetaan lastensuojelun ja perhetyön paikkaa tilastollisesti, lainsäädännöllisesti sekä palvelujärjestelmän kehityksessä. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön piirissä olevien asiakkaiden määrä on kolminkertaistunut ja peruspalvelut ovat ohentuneet. Parissakymmenessä vuodessa lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on lisääntynyt noin 12 000 lapsesta 60 000 lapseen, ja samaan aikaan kunnallisen kotipalvelun piirissä olleiden lapsiperheiden määrä on päinvastoin vähentynyt 60 000 lapsiperheestä 12 000:een. Lastensuojelun avohuolto jäi vuosituhannen taitteessa paljolti sosiaalityön varaan. Viime vuosina kokeneiden ja pätevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osuus on vähentynyt, ja avohuollon lastensuojelutyö on siirtynyt edelleen perhetyön varaan. Lapset ovat palvelujen saatavuuden suhteen eriarvoisessa asemassa maan eri osissa.

Valtakunnallisia tilastotietoja lastensuojelun perhetyön laajuudesta, asiakasmääristä tai perhekuntoutuksessa olleista ei ole käytettävissä. Lastensuojelun avohuollon valtakunnallinen tilastointi uudistuu 2008 alkaen. Jatkossa tilastoitavat asiat seuraavat lasten määriä avohuollon asiakkuusprosessin eri vaiheissa, mutta avohuollon sisällöstä ne eivät edelleenkään kerro. Selvityksessä ehdotetaankin kehityksen seuranta toteutettavaksi erillisselvitysten kautta. Pätevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun perhetyöntekijöiden riittävyys- ja saatavuusongelmien vähentämiseen ehdotetaan toimenpiteitä tehtävien vaativuuden edellyttämän erityisosaamisen, koulutuksen, palkkauksen ja mitoituksen suhteen.

Toisena kokonaisuutena selvityksessä tarkastellaan perhetyötä ja sen jäsentymistä. Työ perustuu aikaisempaan tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä asiantuntijaryhmien työhön. Perhetyötä ja perhetyöpuhetta on edelleen monenlaista. Perhetyön nykytilaa ja haasteita kuvataan useista näkökulmista: peruspalvelujen, psykiatrian ja päihdehuollon kautta. Myös perhetyön tehtäviä ja sisältöjä tarkastellaan. Selvityksessä päädytään jäsennysehdotuksiin, joissa eriytetään perhepalvelun ja perhetyön käsitteet. Peruspalvelujen yhteydessä järjestetyistä perhepalveluista olisi selkiyttävää puhua neuvolan perhetyönä, varhaiskasvatuksen perhetyönä, koulun perhetyönä jne. Lastensuojelun perhetyön käsite toimisi juridishallinnollisena sateenvarjokäsitteenä.

Ennakoitavissa on, että yksityisiä palveluntarjoajia ja -tuottajia tulee lastensuojelun avohuollon kentälle lisää. Tähän mennessä lastensuojelun sosiaalityössä on harjoiteltu ostamista ja myymistä lähinnä sijaishuollon osalta, mutta kysymykset tuotteista, hinnasta, laadusta ja valvonnasta tulevat ratkottaviksi myös avohuoltoon.

Lastensuojelun perhetyö on viime vuosina kehittynyt ammattina ja toimintamuotona, ja se on asemoitunut paikallisesti ja seudullisesti eri tavoin palvelujärjestelmään. Kehittämiselle on kuitenkin vielä paljon tilaa. Yhtäältä peruspalvelujen vahvistaminen varhaisen tuen järjestämisessä, toisaalta erityispalvelujen ja asiantuntijoiden keskinäinen yhteistyö vaativan perhetyön kehittämisessä kaipaavat uudenlaista työotetta ja uusia järjestelyjä. Ajankohtaista on ideoida, kokeilla ja kehittää moniammatillista perhetyön toiminnallista kokonaisuutta osana KASTE-ohjelman toimeenpanoa. Kehittämistyössä on haettu lapsilähtöisiä palveluja ja toimintamuotoja, joiden yhteyteen on koottu erilaista osaamista ja perhetyön tekijöitä. Toiminnallinen kokonaisuus muodostetaan paikallisesti; osaajien verkostot on kuvattavissa rakenteena, jossa rahoitus- ja johtamisjärjestelyt ovat selkeät.